Kuntapelin kenttänä on koko maa
Viena Kytöjoki/Lehtikuva Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) muistuttaa, että 20 000 hengen ehto kunnan kooksi on alaraja. ”Monesta kunnasta voi tulla suurempi.” Kuva: Viestilehtien arkistoHallituksen keskiviikkona julkistamat kuntauudistusta ohjaavat kriteerit käynnistävät pelin, joka pakottaa kunnat etsimään itselleen sopivia kumppaneita.
Jos yksikin kriteeri täyttyy, on kunnan osallistuttava selvitykseen kuntaliitoksista. Nyrkkisääntö on, että kunnan on oltava 20 000 hengen kokoinen ja sen on tuotettava itse palvelut.
Peliin joutuu osallistumaan lähes jokainen Suomen 336 kunnasta.
”Vaikka yksittäisellä kunnalla selvitykseen vaadittavat kriteerit eivät täyttyisi, on kunnan oltava mukana, jos kokonaisuuden muodostuminen sitä vaatii”, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) sanoo.
Pelillä on selkeät säännöt. Jokaisen kunnan on löydettävä kumppani tai useita kumppaneita, joiden kanssa yhdistyttäessä kriteerit täyttyvät.
Kunnat voivat itse päättää kenen kanssa neuvottelevat. Maakuntien rajat eivät ole esteenä, mutta ketään ei saa jättää ulkopuolelle.
Suuria kuntia ei säästetä, sillä hallitus vaatii ehjiä kokonaisuuksia. Siksi suurten kuntien on otettava pienempiä vastaan.
”Nykyisellä kuntarakenteella kaikki kunnat eivät pysty tarjoamaan kaikkia palveluita”, Virkkunen sanoo.
Virkkunen muistuttaa ettei kunta ole kovin itsenäinen, jos taloudellinen liikkumavara on mennyt ja palvelut on ulkoistettu kuntayhtymille.
Yksi rajoite Virkkusella on:
”Kunnan on oltava paikallinen, se ei voi olla maakunnan kokoinen.”
Kuntien yhdistymistä voi ohjata myös terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden valmisteilla oleva uudistus, sekä muutokset kuntien valtionosuuksissa.
Keskimäärin 20 prosenttia kuntien tuloista tulee tällä hetkellä valtionosuuksista. On kuitenkin kuntia, joiden tuloista 70 prosenttia tulee valtiolta.
Selvitysten tulokset ovat pohjana uudelle kuntarakennelaille, jonka on tarkoitus tulla voimaan viimeistään toukokuussa 2013.
Tulokset eivät toistaiseksi velvoita liitoksiin. Virkkunen ei käyttänyt pakko-sanaa, kun MT kysyi, miten yhdistymiset käytännössä saadaan aikaiseksi.
Monet kunnat ovatkin ilmoittaneet pysyvänsä itsenäisinä ja niitä kantoja selvitykset tuskin muuttavat. Siksi valtio aikoo suostutella rahalla.
”Valtion puolelta on valmius ottaa käyttöön elementtejä, joilla yhdistymisiä voi tukea. Kyllä siihen liittyy raha”, Virkkunen myöntää.
Tosin pakko-sanaa kyllä käytetään kaikkein heikoimpien kriisikuntien liittämiseen suurempiin.
”Jos kriisikunnissa palvelut ovat vaarassa heikentyä, voi valtio ottaa ohjat. Useimmissa tapauksissa kunnat päättävät itse liittyä.”
Kysymys voikin olla, kuka haluaa ottaa kriisikunnan riesakseen.
Vaikea alue on myös pääkaupunkiseutu, sillä kunnat eivät halua tehdä muutoksia.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
