Tässä asiassa suomalaisten kierrätysinto on huipussaan – ”Ei tarvitse lähteä jonnekin kauas, vaan sinne, minne on joka tapauksessa asiaa”

Juomapakkausten palautus on edustanut kiertotaloutta jo ennen kuin koko termiä edes käytettiin. Kuva: Kari Salonen

Suomalainen juomapullojen ja -tölkkien kierrätysjärjestelmä eroaa muiden maiden järjestelmistä kahdella tavalla, kertoo Suomen palautuspakkaus Oy:n (Palpan) toimitusjohtaja Pasi Nurminen.

”Ensinnäkin täällä palautusjärjestelmä on kattava, sillä sekä muovi-, metalli- että lasipakkaukset voi palauttaa samaan paikkaan. Yleensä eri jakeille on eri kierrätysjärjestelmät.”

Käytännöt vaihtelevat eri maissa, mutta Suomessa juomapakkausten kierrätystä hallinnoidaan keskitetysti.

Toiseksi juomapakkausten kierrätysinto on täällä maailman huippua, sillä noin 93 prosenttia pulloista ja tölkeistä kierrätetään. Vertailun vuoksi: koko Euroopan unionin tasolla on tarkoitus päästä 90 prosentin kierrätysasteeseen vuoteen 2029 mennessä.

Nurmisen mukaan kierrätysinto ei ole syntynyt tyhjästä, vaan kyseessä on vuosikymmenten työ, jonka avulla kierrätyksestä on tehty osa suomalaista kulttuuria. Tölkkiä tai pulloa ei rytistetä, vaan se palautetaan.

”Tutkimustemme mukaan puolet suomalaisista palauttaisi juomapakkaukset jopa ilman panttia ihan ympäristösyistä. Pantti on kuitenkin toimiva kannustin palauttamiseen, ja siksi pakkaukset ovat kattavasti pantillisia”, Nurminen kertoo.

Niin, pantti. 10–40 sentin pantti ei ehkä yksinään kuulosta paljolta, mutta jo muutaman pullon palauttamalla saa lyhennettyä kauppalaskua.

Siitä päästäänkin vielä yhteen palauttamisintoa lisäävään tekijään. Palautusautomaatit nimittäin sijaitsevat siellä, missä ihmiset muutenkin liikkuvat, eli kauppojen yhteydessä.

”Pulloja palauttamaan ei tarvitse lähteä jonnekin kauas, vaan sinne, minne on joka tapauksessa asiaa”, Nurminen kuvailee.

Juomapakkausten palautus on edustanut kiertotaloutta jo ennen kuin koko termiä edes käytettiin, Nurminen kertoo.

”Kiertotalouden idea on, että ei pelkästään kerätä jätteitä hyötykäyttöön, vaan suunnitellaan tuotteet alun alkaenkin kierrätettäviksi.”

Lähivuosina Suomen panttijärjestelmälle haastetta aiheuttaa EU:n niin kutsuttu korkki kiinni -direktiivi. Vuonna 2024 voimaan tuleva direktiivi edellyttää, että muovista valmistetun korkin on pysyttävä kiinni juomapakkauksessa koko käyttövaiheen ajan.

Direktiivin taustalla on se, että muovikorkit ovat yksi yleisimmistä roskatyypeistä Euroopan rannoilla. Nurminen huomauttaa, että Suomessa korkkiongelma on huomattavasti vähäisempi.

”Suomessa palautetuista muovipulloista 96 prosenttia palautetaan nyt jo korkki kiinni, joten korkit eivät ole suurin roskaongelmamme”, Nurminen pohtii.

Hän kertoo, että Pohjoismaat ja Baltian maat yrittivät saada EU:lta luvan poiketa direktiivistä, sillä näissä maissa on jo toimivat juomapakkausten palautusjärjestelmät. Lupaa ei kuitenkaan herunut.

”Jos pullon ja korkin väliseen liekaan tarvitaan gramma muovia, se tarkoittaa, että Suomessa pullojen valmistukseen kuluu vuodessa 500 tonnia enemmän muovia. En ole ihan vakuuttunut siitä, vähentääkö se muovijätteen määrää”, Nurminen pohtii.

Lue myös muut Suomi-erikoisuudet sarjan jutut

• Suomalainen pullonpalautusjärjestelmä on ollut käytössä jo vuosikymmeniä. Ensimmäiset palautettavat juomapakkaukset lasipulloja, jotka pesun jälkeen täytettiin uudelleen. Pullot olivat kalliita, joten ne haluttiin takaisin käyttöön.
• Juomapakkausten palautusjärjestelmä on edelleen Suomen ainoa pantillinen elintarvikepakkausten palautusjärjestelmä.
• Suomen Palautuspakkaus Oy (Palpa) ylläpitää juomapakkausten palautusjärjestelmää Suomessa. Palpan omistavat kaupan keskusliikkeet, panimot ja Alko.
• Lidl-kauppaketjulla on omien tuotemerkkiensä juomapakkauksille oma palautusjärjestelmänsä.
• Lähde: Palpa Oy