Kunnilta nuiva vastaanottosuurille peruskunnille
Hallitusohjelman lähtökohtana on, että sosiaali- ja terveysalan (sote) järjestäminen kuuluu peruskunnan tehtäviin. Yhteistyö tulee kyseeseen vain poikkeustapauksissa, kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) totesi kuntakierroksen Uudenmaan tilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona.
Kuitenkin sote-rakennetta aletaan selvittää erikseen sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä, josta päätettiin torstaina.
Ryhmän pitää tehdä kolme erilaista mallia, joista yksi sopii nyt käsiteltyyn kuntarakenteeseen.
Kuntien menoista yli puolet kuluu sote-palveluihin ja ne lisääntyvät nopeimmin väestön vanhentuessa. Sen vuoksi sote ratkaisee kuntien talouden.
Osa kunnista ihmetteli voimakkaasti kuntauudistuksen järjestystä.
”Väärästä päästä lähdettiin”, kuului usean kunnan kommentti jokaisella niistä yli kymmenestä kuntien kuulemistilaisuudesta, joihin Maaseudun Tulevaisuus osallistui.
Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Kietäväinen arvioi, että selvästi yli puolet kunnista vastusti kuntatyöryhmän tekemää esitystä kuntajaosta. Suurin osa kunnista haluaa olla itsenäisiä.
Kovimmat vastustajat ovat suurten kaupunkien kehyskuntia.
Uudistusta puoltaa alle kolmannes kunnista. Ne ovat enimmäkseen suuria maakuntien keskuskaupunkeja.
Sote-selvityksen jälkeen kunnille pitää varata mahdollisuus toiseen lausuntokierrokseen, Kietäväinen sanoo.
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ja Virkkunen korostivat Helsingissä uudistuksen lähtökohtana olevan kuntatalouden tehostaminen.
Kun huoltosuhde heikkenee eli vanhusten määrä työikäisiin nähden kasvaa jyrkästi, eivät kunnat pysty toimimaan nykyisellään.
Perusteluja sille, miksi suuret kunnat ovat parempi malli kuin esimerkiksi maakunnallinen yhteistyö, Virkkunen haki 1990-luvulta.
Silloin kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) aloitteli Paras-hanketta. Kolmesta eri vaihtoehdosta katsottiin peruskunta tuolloin parhaaksi, hän totesi.
Kuntaliiton lähtökohta uudistukseen on vahva peruskunta vapaaehtoisin liitoksin. Jos se ei synny luontevasti, täytyy tehdä yhteistyötä. Se voi olla maakunnallista ja monitoiminnallista, Kietäväinen ja Kuntaliiton johtava lakimies Kari Prättälä kertovat.
Kuntien käsitykset kuntakierroksella olivat alustavan arvion mukaan samansuuntaisia kuin Kuntaliiton. Yllätyksiä ei tullut, Kietäväinen toteaa.
Prättälän mukaan kunnat korostavat itsenäisyyttä ja yhteistoimintaa. Pakkokeinoihin ei haluta.
Hänen mukaansa kunnat tietävät kyllä, että huoltosuhteen heikentyminen ja muut ongelmat vaativat uusia ratkaisuja.
”Joka tapauksessa pelkät maaseutukuntien yhdistymiset eivät ongelmia ratkaise.”
Prättälän mukaan yhteistoimintaa pitäisi voida koota Kainuu-mallin tyyppiseksi monialuemalliksi, jossa myös keskuskaupungin tulee olla mukana, koska muuten yhteistyöalue ei ole riittävän vahva.
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
