KIRJA Suomalainen uneksii sodasta, Väyrysestäja navetta-askareista
Suomalaisten unet -kirja ei ole perinteinen unikirja. Turun yliopiston folkloristiikan professori emerita Annikki Kaivola-Bregenhøj’n toimittama kokoelma kertoo uniin ja nukkumiseen liittyvistä uskomuksista, sanonnoista ja kertomuksista.
Erityisen kiinnostavia kirjassa ovat sodankäyneiden miesten unet, jotka ovat varoittaneet vaarasta.
Viime vuoden presidentinvaaleihin liittyvät unet ovat hauskaa luettavaa. Sauli Niinistön ja Pekka Haaviston kamppailu toisella kierroksella on tullut monen suomalaisen uniin, samoin vaalien ensimmäinen kierros.
Eräs vantaalainen uneksi kulkeneensa sen aikaan Paavo Väyrysen talon ohi. ”Talossa oli sellainen koko seinän kokoinen näyteikkuna, josta näki heidän olohuoneeseen, ja Paavo istui Vuokon kanssa sellaisissa kuninkaallisen näköisissä nojatuoleissa siihen kadulle päin ja vilkutteli ohikulkevalle kansalle.”
Stressiunissa taas heijastuvat arjen paineet. Entinen maatalon emäntä Virroilta kertoi 1989 uneksivansa navetta-askareista. ”Milloin on heinät loppu ja kuivikkeet aivan hakusassa, ne porsaatkin siellä ovatko vielä hengissä kun en taaskaan ole muistanut niitä aikanaan huolehtia.”
Ei tarvitse mennä kauaa ajassa taaksepäin, kun unissa alkaa vilistä tiuhaan kotieläimiä: lehmiä ja hevosia ja niiden painajaisia. Ajatus, että painajainen on ollut olio, joka on rinnan päällä painaen yrittänyt tukehduttaa nukkujan, lienee nuoremmille lukijoille jo varsin tuntematon.
Kirjan aineisto on peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta sekä lehdissä ja Facebookissa järjestetyistä kyselyistä.
Virkistävää on, että unien merkitykseen suhtaudutaan kirjassa hyvin eri tavoin, myös erittäin skeptisesti.
Unia on kerrottu toisille jo ainakin 4 000 vuotta. Erään alajärveläisen mukaan unien kertomista ja selittämistä harrastettiin enemmän, kun radiota ja televisiota ei ollut, ”--- samoin kuin aaveiden kuulemista, kummitusten näkemistä, ennustamista, taikomalla parantamista”.
Unimaailman symbolit vaikuttavatkin ajattomilta. Unessa nähty susi tietää sulhasia ja kala arpaonnea, todistavat kirjassa unennäkijät eri vuosikymmenillä.
Myös rinnastukset ruokaan toistuvat vuosikymmenestä toiseen. ”Uni on parempaa kuin paistinnauris”, Jurvassa sanottiin 1887. ”Paree on uni kun huono ruoka”, tiedettiin Ähtärissä 1914.
PAULA TAIPALE
Annikki Kaivola-Bregenhøj (toim.): Suomalaisten unet.
211 sivua. Karisto.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
