Lukijan omakohtaisia kokemuksia riistapolitiikasta: "95 prosentilla mäntytaimikkoalasta hirvituhoja"
"Vuosikymmenen selvästi pahimmat hirvituhot syntyivät metsissäni kevättalvella 2017."
Hirvien aiheuttamat tuhot mäntytaimikossa voivat tulla kalliiksi. Kuva: Lari LievonenMT:n lukija Rami Mattila painottaa, että Suomen hirvikanta on asetettuihin tavoitteisiin nähden aivan liian suuri. Hänen mukaansa Suupohjan tilanne Pohjanmaalla on vielä valtakunnan keskiarvoa katastrofaalisempi.
"Omakohtaisesti havaitsemani tosiasia on, että vuosikymmenen selvästi pahimmat hirvituhot syntyivät metsissäni kevättalvella 2017. Paikoin hirvet söivät jopa normaalisti vieroksumiaan kuusia", Mattila kuvailee.
"Olen havainnut, että lähes vuosittain on tullut jossain taimikossa arvopuustonkin yksittäissyöntejä noin viidellä prosentilla taimikoista. Tänä keväänä tilanne kääntyi päälaelleen. Hirven koskemattomia taimikoita on nyt noin viisi prosenttia kokonaismäärästä."
"Toisin sanoen 95 prosentilla mäntytaimikkoalasta on vähintään yksittäissyöntejä tai pahimmillaan satoja pysyvästi menetettyjä eli hirven rungosta katkaisemia taimia yhdellä taimikkokuviolla. Tämä oli tilanne alueen jokaisessa kylässä."
Mattilan mukaan hirvivahingoista ei voi enää mitenkään syyttää huonoa tuuria vaan ne johtuvat absoluuttisesti ylisuuresta hirvikannasta.
"On selvää, että tilanne ei voi jatkua näin, ja metsästäjien johtohenkilöt ovat ratkaisevassa asemassa aiheuttamansa tilanteen korjaamisessa", Mattila painottaa.
"Alueemme on saavuttanut kielteistä mainetta sillä, että siellä esiintyy välinpitämättömyyttä hakea hirvikannan kokoon nähden riittävästi kaatolupia tuhojen välttämiseksi. Nyt tämän politiikan seuraukset ovat kaikkien nähtävillä."
Koko mielipidekirjoitus: Riistapolitiikan seurauksia tutkimassa omassa kylässä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
