huidunperä Kesämökit ovat arvossaan
Suomen suvi on nyt parhaimmillaan ja omat suomalaiskansalliset kesämökkimme, luvultaan puoli miljoonaa, ovat tässä maassa nyt täyskäytössä.
Kiintoisa on kehitys, joka meillä aikojen mittaan on näissä omissa oloissamme koettu. Näitä loma-aikojen tuttuja, luvultaan melkoisesti kasvaneita tyyssijoja, suvisia asuintiloja, ei enää aikoihin ole meillä kutsuttu huviloiksi.
Ilmaisu ja käyttönsä oli aikanaan varsinkin vauraan väestönosamme suosimaa. Kysymys lieneekin alkujaan ollut koko lailla elitistisestä elämänmuodosta ja myös eliittiasumisesta. Maatalousväestö taas eli silloin ja myös nyt vuotensa työntäyteisintä aikaa.
Sittemmin on tapahtunut kansalaisten lomarakennuksissa ja niiden käytössä tietynlaista kehitystä. Sanottaisiinko, että demokratisoitumista. Sana huvila on ensinnäkin muuttunut kielenkäytössämme tutusti kesämökiksi ja jonkinlaiseen ylellisyyteen aikanaan viitanneet elitistiset piirteet näissä rakennuksissa lienevät yksinkertaistuneet.
Tilastollinen vuosikirjamme on tavannut meillä 1980-luvulta lähtien välittää monipuolista numerotietoa yleiskansalliseksi muodostuneesta ilmiöstämme, kesämökeistä.
Tilastollinen tiedonjakelu kesämökeistä alkoi meillä kolme vuosikymmentä sitten. Sen mukaan kehitys on maassa tässä suhteessa ollut melkoinen. Sanottaisiinko, että yhteiskunnassamme kaupungistumisen ja maatalouden ulkopuolisten elinkeinojen kasvun ja monipuolistumisen seurauksena kesämökki-nimitys on yleistynyt ja saanut meillä myös varsin sympaattisen suhtautumisen osakseen.
Kesämökit, aikanaan siis huviloiksi kutsutut, olivat vielä sata vuotta sitten lähinnä talouselämää ja virkamiehistöä edustavien suvista lomailuelämäntapaa. Siihen mennessä maassamme oli tilastojen mukaan vain runsaat kolme miljoonaa asukasta. Huviloiksi kutsuttuja oli vain vajaat 22 000.
Seuraavina neljänä vuosikymmenenä nousi meillä lisäksi vain vajaat 70 000 kesämökkiä, kun taas 1960- ja 1970-luvuilla mökkien määrä kasvoi peräti miltei 150 000:lla .
Huviloiden lisääntyminen raskaina viime sotavuosina taas katkesi ja niiden jälkeisvuosina suurhuomion veivät etenkin karjalaisväestömme uudelleenasuttaminen ja raskaiden sotavelkojen maksaminen.
Sittemmin kesämökkien rakentaminen on ollut varsin runsasta.Vuonna 1980 oli kesämökkejä yli 250 000, kolme vuosikymmentä myöhemmin, vuonna 2011, luku oli nousut lähes puoleen miljoonaan.
Muuan seikka kiinnostaa meitä pinta-alaltaan laajassa mutta väestöltään suhteellisen vähäisessä maassamme. Suurin kesämökkiemme määrä sijaitsee Varsinais-Suomessa. Sen saaristo etenkin on suosittua lomailualuetta. Kesämökkien luku nousee tässä maakunnassa lähes 50 000:een.
Kakkosena on Etelä-Savo ja kolmantena Pirkanmaa. Mökkien määrä näissä lähentelee lukua 47 000. Uusimaakin yrittää parastaan ja kirii edellisten lähelle runsaalla 40 000 kesämökillään.
Kansalaiset näkyvät huolehtivan siitä, että kesämökki on sopivasti oman suvun kotiseudulla tai se sijaitsee sopivan lähellä vakituista asuin- ja työpaikkaa.
On myös tapauksia, jolloin kesämökki on varsin etäällä mutta on samalla tietyistä syistä erityisen arvostettu.
Meillä on siten myös maakuntia, joiden vahvat puolet ovat muualla kuin kesämökkien lukumäärissä. Näitä ovat sinänsä muin vetovoimaisin edellytyksin menestyvät maakunnat Etelä-Pohjanmaa, Kainuu ja lisäksi Ahvenanmaa.
Tietysti kiinnostaa sekin, minkä suuruisia ovat käytössä olevat kesämökit. Aikanaan lähdettiin liikkeelle vaatimattomin pinta-aloin.
Vielä vuonna 1980 runsaan neljännesmiljoonan kesämökkimme keskimääräinen pinta-ala oli 42 neliömetriä. Se on sittemmin lisääntynyt 48 neliömetriin. Suurimpia eli 80 neliömetristä yli 100 neliömetrin kesämökkeihin kuuluvia on maassa vain reilu kymmenys niiden kokonaismäärästä.
Ilmeistä on, että suomalaiset arvostavat suvessa ennen kaikkea luonnonläheisyyttä ja sen mukaista elämää.
Lopputulos Huidunperällä käytyjen kesämökkikeskustelujen ja aiheesta nähdyn äskeisen televisio-ohjelman perusteella oli, että kesämökki merkitsee tässä maassa kansalaisille erityisen läheistä, mieluisaa ja arvostettua asiaa.
Kiitokset annetaan siitä pohjoismaiselle suvellemme, joka taas maan maatalousväestölle merkitsee vuoden työteliäintä vaihetta.
HEIKINTYTÄR
Ilmeistä on, että suomalaiset arvostavat
suvessa ennen
kaikkea luonnon-
läheisyyttä ja sen mukaista elämää.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
