Mitä tehdä, jos on jumissa ulkomailla koronavirusrajoitusten takia? Ulkoministeriön mukaan ongelmat on ratkottava ensisijaisesti itse – "Tilanne täysin poikkeuksellinen"

Lentoja ja muita kulkuyhteyksiä on peruttu koronaviruksen takia. Kuva: LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Suomalaisia on nyt jumissa ulkomailla erilaisten koronavirusrajoitusten vuoksi. Moni maa Euroopassa on rajoittanut liikkumista, eikä kaikilta alueilta pääse poistumaan. Lentoja ja muita kulkuyhteyksiä on peruttu ja osa maista, kuten Tanska, ovat sulkeneet rajansa.

Koronaviruspandemian ja eri valtioiden asettamien rajoitusten vuoksi ulkoministeriön ensisijainen suositus on, että ulkomaille ei tule matkustaa ollenkaan.

Mutta mitä tehdä, jos on jo ulkomailla, ja jumissa? Miten ulkoministeriö auttaa pulassa olevia suomalaisia? Ulkoministeriön päivystyspuhelimet ovat ruuhkautuneet, mutta konsulipäällikkö Pasi Tuominen vastaa STT:lle.

Tietoa kannattaa etsiä ensisijaisesti itse, ei soittamalla ulkoministeriön päivystyskeskukseen, Tuominen sanoo. Lentoyhtiöt ja matkanjärjestäjät järjestävät paluuasioita, ei ulkoministeriö.

–  Kannattaa käyttää sosiaalista mediaa ja nettiä, ja sitä kautta selvittää, miten paluulentoja on. Käsittääkseni matkanjärjestäjät ja lentoyhtiöt toimivat tässä poikkeuksellisen vastuullisesti, Tuominen sanoo.

– Sitä, mitä jokaiselta tässä tarvitaan, on malttia. Emme tiedä, miten ja mistä lentoyhtiöt ja matkanjärjestäjät pystyvät näitä paluukuljetuksia järjestämään.

Suomeen palaaminen autolla on tällä hetkellä vaikeaa, koska esimerkiksi Tanska on laittanut rajat kiinni ja Viro ilmoittanut tekevänsä niin. Puola sulkee rajansa ensi yönä. Tallink Silja ja Viking Line kertovat, että valtaosa niiden laivoista kulkee Suomesta toistaiseksi normaalisti.

– Tällä hetkellä liikkuminen ei välttämättä ole hyvä idea yhtään missään. Sellaista suositusta ei voi tietenkään antaa, että pysyisi ulkomailla, mutta kannattaa harkita, onko hyvä idea lähteä omatoimisesti etsimään kulkureittejä, nyt kun lennot eivät toimi normaalisti.   Päivystyskeskuksesta tätäkään asiaa ei kannata kysyä. Ei kannata lähteä soittamaan ja kysymään, voinko lähteä nyt autolla tulemaan. Näitä asioita pitää selvittää itse, ja seurata paikallista mediaa.

– Meidän keinomme auttaa ovat rajoitettuja. Korostan, että tämä on täysin poikkeuksellinen tilanne. Tämähän vähentää edustustojen mahdollisuuksia avustaa tavanomaisesta huomattavasti. Jos maassa on liikkumisrajoituksia, niin se koskee edustustojen edustajia myös, eivät he voi lähteä liikkumaan rajoittamattomasti kaupungissa puhumattakaan, että voisivat lähteä kaupungin ulkopuolelle.

Ulkoministeriö pyrkii kyllä auttamaan aina hätätilanteessa, Tuominen kertoo.

–  Se, että paluu ei onnistu suunniteltuna aikana tai matkustajan haluamalla tavalla, ei tarkoita sitä, että on hädänalaisessa asemassa.

Muissa, kuin hätätilanteessa päivystyskeskukseen ei tule soittaa, Tuominen sanoo.

–  Hätätilanne on jonkinlainen vaara. Se ei ole vaara, että paikalliset viranomaiset ovat sulkeneet alueen tai kaupungin tai koko maan.

Hätätilanne on esimerkiksi, jos sairastuu vakavasti tai joutuu koronaviruksen takia tehohoitoon, joutuu onnettomuuteen, tulipaloon, rikoksen uhriksi, vangituksi tai pidätetyksi. Lievät koronavirusoireet eivät ole hätätila.

– Ihan samat ohjeet kuin Suomessa: vaikka olisi koronavirus ja oireet ovat lievitä, ei ole syytä soitella hätäkeskukseen tai ulkoministeriön päivystyskeskukseen. Jos oireet ovat vakavampia, sitten yhteys paikalliseen terveydenhuoltoon. Se on ainoa, joka tällaisessa tilanteessa voi auttaa.

– Kansainvälisen oikeuden mukaan sillä maalla, jossa oleskellaan, on suojeluvelvollisuus ei vaan omia kansalaisia, vaan myös maassa olevia ulkomaalaisia kohtaan.

Ensisijaisesti suomalaisia matkailijoita ulkomailla voivat siis auttaa Tuomisen mukaan paikallisviranomaiset.

Paikallisten viranomaisten ohjeita pitää kuunnella ja liikkumisrajoituksia noudattaa. Ulkoministeriö ei voi Tuomisen mukaan vaikuttaa toisen valtion antamiin päätöksiin.

Konsulipalveluita annetaan täysin riippumatta siitä, onko lähtenyt matkalle ennen suosituksia vai sen jälkeen, Tuominen vakuuttaa.

–  Meillä ei ole konsulipalveluissa rangaistuselementtiä sellaisille henkilöille, jotka eivät ole noudattaneet suosituksia.

– Suomen kansallisia kotiutuslentoja ei ole tällä hetkellä suunnitteilla.

Tuomisen tiedossa ei myöskään ole EU:n yhteisistä lennoista.

Tuomisen mukaan ensisijaisesti kannattaa lainata rahaa sukulaisilta ja ystäviltä.

– Viimekätinen neuvo on, että edustustotkin voivat auttaa, jos joutuu varattomaksi reissulla.

Ulkoministeriö voi avustaa kotiinpaluuta, jos varoja ei löydy. Se tehdään takaisinmaksusitoumuksella, joten avustuksen joutuu maksamaan takaisin.

Hallitus on linjannut, että matkailijoiden tulee tehdä matkustusilmoitus, Tuominen huomauttaa. Näin pitää tehdä, vaikka olisi jo ulkomailla. Ulkoministeriö pyrkii Tuomisen mukaan olemaan yhteydessä matkustusilmoituksen tehneisiin. Matkustusilmoitus kannattaa, koska sen tehneille lähetetään tietoa.

Tietoa kannattaa Tuomisen mukaan ensisijaisesti etsiä ulkoministeriön sosiaalisen median kanavista, kuten Twitteristä ja Facebookista. Myös edustustojen sosiaalisen median kanavissa ja ulkoministeriön nettisivuilla on tietoa. Jos haluaa ottaa yhteyttä, kannattaa laittaa sähköpostia, ei soittaa, paitsi hätätilanteissa, Tuominen sanoo. Sähköpostiosoite on paivystys.um@formin.fi.