Petopannat eivätaiheuta kärsimystä

Antti Tarkkalan mielestä (MT 15.3.2013) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) suurpetojen pannoitukset ovat liian kalliita ja aiheuttavat eläimille kärsimyksiä. Rktl pannoittaa suurpetoja lisätäkseen tietoa suurpetojen liikkeistä ja reviireistä.

Kaikille avoin susipuhelinpalvelu on välittänyt tietoa pannoitettujen susien liikkeistä myös viime syksynä. Rktl on vuosina 1998–2012 pannoittanut lähes 150 sutta ja 130 karhua.

Pantasusista on vuosien varrella ammuttu useita ja monta yksilöä on pannoitettu uudelleen. Pannan aiheuttama karvan kuluminen kaulan alueelta on ollut vähäistä. Tulehduksia tai muita ongelmia ei uusintapannoitusten yhteydessä tai metsästäjien taholta ole raportoitu.

Orivedellä luvatta tapetun karhun kaulasta otetuissa kuvissa näkyvä viiltohaava ei ollut pannan aiheuttama. Myöskään pannoitettujen suurpetojen käyttäytymisessä tai lisääntymisessä ei ole havaittu eroja pannattomiin yksilöihin verrattuna. Esimerkiksi pantasusi Ursa tuotti ensimmäistä kertaa lisääntyväksi naaraaksi keskimääräistä suuremman pentueen.

Rktl saa kaadetuista eläimistä metsästäjän täyttämän kaatolomakkeen, eikä näissä ole ollut mainintoja pannan aiheuttamista ongelmista. Eläimiä pannoitetaan tutkimusta varten laajasti eri puolilla maailmaa eikä menetelmää käytettäisi, jos pannat aiheuttaisivat eläimille kärsimystä.

Karhukannan arvioinnissa ulostenäytteistä kerättävä dna tuottaa arvokasta lisätietoa muun muassa kannan koon ja rakenteen arviointiin.

Vapaaehtoisten metsästäjien Kuhmosta keräämien näytteiden katoaminen inhimillisen erehdyksen takia oli erittäin valitettavaa. Näytteet on myöhemmin löydetty ja ne on hiljattain analysoitu laboratoriossa. Yhteenveto tuloksista valmistuu kevään aikana.

Rktl:n suurpetotutkimuksen budjetti on noin 750 000 euroa, josta pannoitukset muodostavat vain osan. Rajavartiolaitoksen helikoptereita tai henkilöstöä Rktl ei ole pannoituksissa käyttänyt.

Suurpetokantojen arviointi onnistuu vain tutkimuksen ja laajan metsästäjäkunnan yhteistyönä. Rktl toivookin, että vastakkainasettelun sijaan kaikki toimijat voisivat yhdessä yrittää löytää ratkaisuja suurpetojen aiheuttamiin ongelmiin.

Toivottavasti myös Perhon alueella voidaan järjestää laskenta, jossa käytetään samaa menetelmää kuin aiemmissa metsästäjien ja tutkimuksen yhteisissä laskennoissa.

Vesa Ruusila

tutkimusjohtaja

Ilpo Kojola

erikoistutkija

Riista- ja kalatalouden

tutkimuslaitos

Suurpeto-

kantojen

arviointi onnistuu vain tutkimuksen ja laajan metsästäjäkunnan yhteis-

työnä.

Avaa artikkelin PDF