KIRJA Paimentytöstä kulttuurikodin piiaksi
Suosittu kertojanimi Enni Mustonen on aloittanut uuden historiallisen sarjan Syrjästäkatsojan tarinoita. Päähenkilö on fiktiivinen, vuonna 1880 syntynyt Ida Eriksson.
Avausosassa 13-vuotiaan Idan äiti kuolee keuhkotautiin. Isä on kuollut aiemmin ja tynkäperhe on muuttanut Alavudelta ruotsinkieliselle Uudellemaalle. Äiti on saanut paikan kartanon lypsäjänä. Tyttö paimentaa naapurin lehmiä.
Enni Mustonen kuvaa 1890-luvun ankarat olosuhteet riipaisevasti. Ida sinnittelee aikuisten töissä ja varjelee äidiltään perimäänsä kirstua, ainoaa omaisuuttaan. Hän olisi hyväksikäyttäjien armoilla, ellei kohtaisi hyviä ihmisiä, jotka ottavat suojelukseensa.
Pian Ida pääsee kartanon navettapiiaksi. Haasteita riittää niin töitten kuin ruotsin kielenkin suhteen. Mutta Ida on poikkeuksellisen reipas ja oppivainen.
Romaani Paimentyttö on tavallaan kaksivaiheinen. Käännekohta on Idan pääsy onnettoman mutta onnelliseksi kääntyvän sattuman kautta kirjailija Zachris Topeliuksen pikkupiiaksi. Siellä Ida oppii herrasväen huushollin pitoa. Juhlia ja vieraita riittää, sillä kuuluisan satusedän tyttäret ja muu suku vierailee ahkerasti.
Vahvimmillaan kerronta on tytön navettapiika-vaiheissa. Mutta oma kulttuurihistoriallinen viehätyksensä on Topeliuksen viimeisten vuosien kuvauksessa. Enni Mustonen osaa luoda eloisaa ajankuvaa dokumentteja hyödyntäen.
Nuoreksi neidoksi varttunut Ida on Topeliuksen kuoleman jälkeen saamassa paikan Sibeliuksen perheessä. Arveltavasti teossarjan seuraava osa seuraileekin säveltäjämestarin kotielämää.
ANELMA JÄRVENPÄÄ-SUMMANEN
Enni Mustonen: Paimentyttö.
363 sivua. Otava.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
