Hyvin hoidettu tuottaa
KAJAANI (MT)
Kajaanilainen Ari Korhonen uskoo metsätalouden erottamattomaan kolmioon: Hyvä hoito, sen tuoma myyntimahdollisuus ja myynnistä saatava tuotto. Jos joku näistä jää toteutumatta, metsä ei tuota.
Korhonen on ammatiltaan metsätalousyrittäjä, ollut pian 40 vuotta. ”Puoliammattilaisenakin” hän ehti toimia useita vuosia.
”Kun suvivirsi keväällä oli veisattu, minä menin metsätöihin ja palasin elokuun lopulla. Sitten 70-luvun puolivälissä päätin kokeilla vuoden verran, irtoaisiko metsästä leipä ja lisukkeet koko vuodeksi. Sillä tiellä olen edelleen.”
Korhonen on hehtaarein mitaten keskimääräistä suurempi metsänomistaja. Hehtaareita on nelinumeroinen luku.
Jo edellinen sukupolvi hankki metsää ostoin, ja Korhonen on seurannut samaa linjaa. Hän on ostanut ”sopivan hinta-laatusuhteen metsiä sopivilta paikoilta”. Sopivia paikkoja on sattunut olemaan kaikkiaan kahdeksassa eri kunnassa.
”Hajasijoitus on ylionnistunut”, Korhonen naurahtaa.
”Siinä saa useinkin selittää verottajalle, miksi kilometrejä kertyy niin paljon.”
Korhosen periaate on hoitaa metsää tehokkaasti. Hakataan reippaasti ja uudistetaan nopeasti.
Päätehakkuun jälkeen saa mennä korkeintaan yksi vuosi ”mahoksi”.
”Kasvualusta määrää lajin. Ei arvailla sitä, kuusi vai mäntykö menisi paremmin kaupaksi.”
Korhonen myös seuraa tiiviisti miten taimikko kehittyy, täydennysviljelyä joudutaan tekemään usein. Sen jälkeen Korhonen arvioi taimikon metrin korkuisena. ”Aika usein joudutaan taimikon perkaukseen.”
Metristä taimikkoa autetaan poistamalla kaikki lehtipuu.
”Pihkapuuhun ei kosketa.”
Taimet ratkaisevat kilpailussa, mitkä niistä menestyvät ja pystyvät kasvamaan jatkossakin. Lisäksi puista tulee suoria, ja oksaisuus jää vähäiseksi.
Harvennuksessa tähdätään 2 000 runkoon hehtaarilla. Silloin kaikki rungot pystyvät kasvamaan teollisuuspuun mittaan.
Korhonen painottaa, että on sovittava erikseen ”ja kättä päälle lyöden”, että runkolukua seurataan koealojen avulla.
”Pitää mitata joka päivä ja aamupäivällä sekä iltapäivällä. Iltapäivällä mies sekä silmä ovat väsyneempiä ja runkoja jää tiheämpään.”
Korhonen sanoo, että taimikon nopea varttuminen harvennuskypsäksi yllättää usein hänetkin. Silloin pitää toimia ripeästi eikä jäädä odottamaan hintapiikkejä.
”Metsä päättää, milloin harvennetaan. Ei hintalappu.”
Varsinainen tuotto saadaan päätehakkuussa. Silloin on hyvä harkita ja punnita hakkuuaikataulua.
Korhonen myöntää, että tulee useinkin miettineeksi, riittääkö Kainuun puulle ostajia. Ensimmäisenä tulilinjalla olisi kai Kuhmo, mutta siellä onneksi toimii vireä Kuhmo Oy. Suomussalmen itäiset osat ovat myös vaarassa. Niitä auttaisi jos Ylä-Kainuuseen saataisiin oma puuterminaali.
Kajaanissa UPM:n paperitehtaan lakkautus nosti huolta. UPM:n Kajaanin sahan pelastuminen, kiitos Pölkky Oy:n, antoi kuitenkin lisää uskoa.
Toinen tuki puun käytön jatkumiselle on Kontiomäkeen rakentuva puuterminaali.
JOUKO RÖNKKÖ
Metsä päättää, milloin
harvennetaan.
Ei hintalappu.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
