Kotimaisella ravullaedellytykset tähtituotteeksi
Suomen rapukannat ja raputalous halutaan pitää elinvoimaisina. Keinot siihen on linjattu vuoteen 2022 asti. Ehdotus kansalliseksi rapustrategiaksi luovutettiin maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle (kok.) keskiviikkona Helsingissä.
Suurin ongelma asiantuntijoista koostuneen työryhmän mielestä on rapuruton vuoksi pienentynyt jokirapukanta. On tärkeää määritellä suoja-alueet, jonne rapuruttoa kantavaa täplärapua ei saa istuttaa. Paikallinen neuvonta on ensisijaista rapuruton torjunnassa.
Tietyissä vesistöissä täpläravun kotiuttamista voidaan jatkaa, sillä lajista on muodostunut tärkeä sekä kaupallisen että vapaa-ajan ravustuksen kannalta.
Suurimman osan ravuista pyytävät vapaa-ajan ravustajat. Heitä arvioidaan olevan noin 100 000. Suurin osa saaliista on täplärapua. Sen runsastumisen seurauksena rapujen kokonaistuotanto on yli kaksinkertaistunut 2000-luvun alusta.
Nykyään rapuja saadaan vesistöistämme noin 7 miljoonaa kappaletta. Niistä 1,5 miljoonaa on jokirapuja.
Kalastajat raportoivat, että heille maksettiin vuonna 2010 ravuista 0,9 euroa kappaleelta. Kaupassa täplärapu on maksanut noin 1,44 euroa, kun taas yksittäisestä jokiravusta on saanut maksaa 2,8 euroa.
Hintojen perusteella rapusaaliin arvo kohoaa lähes 12 miljoonaan euroon vuodessa. Se ylittää useimpien sisävesistämme saatavien kalalajien arvon.
Ammattikalastajien rapusaalis on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2010 sisävesikalastajista lähes kolmannes ilmoitti pyytävänsä myös rapuja.
Sen sijaan rapujen viljely on vähentynyt niin, että alalla toimii enää muutamia yrittäjiä.
Työryhmän mielestä kaupallista ravustusta, ravunviljelyä ja alan tuotekehitystä pitää tukea Euroopan meri- ja kalatalousrahaston avustuksella.
Kuluttajat kaipaavat kauppoihin valmiiksi keitettyjä, tuoreita, kotimaisia rapuja omassa liemessään. Vähittäiskauppa toivoo, että niiden säilyvyysaikaa voitaisiin lisätä.
Suomessa syödyistä makean veden ravuista joka kolmas on ulkomainen. Saksiniekkoja tuodaan muun muassa Espanjasta, Kiinasta ja Yhdysvalloista.
Työryhmä toivoo, että tuontirapuja pystytään korvaamaan kotimaisilla ravuilla. Toiveena on myös, että rapuja syötäisiin ympäri vuoden, eikä vain juhla-aikaan loppukesästä.
Vientimahdollisuuksia olisi muun muassa Ruotsiin, jossa syödään huomattavasti enemmän tuontirapuja.
Työryhmä muistuttaa, että rapustrategian toteutuminen edellyttää suunnitelmallisuutta, neuvontaa sekä siihen tukeutuvaa paikallista päätöksentekoa.
KATJA KOLJONEN
Toiveena on myös, että
rapuja syötäisiin ympäri vuoden,
eikä vain juhla-aikaan loppukesästä.
Suurimman osan ravuista
pyytävät vapaa-ajan ravustajat. Heitä arvioidaan olevan noin 100 000.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
