Team Finland tavoittelee ruokaviennin tuplaamista
Kiinasta on haettu uusia markkinoita muun muassa suomalaiselle viljalle, lihalle, maidolle ja kalalle.
Markkinoiden tunnusteluun on osallistunut 13 elintarvikeyritystä.
Ministerivetoinen retkikunta toimii virallisen Team Finlandin sateenvarjon alla, ja saa valtiolta rahaakin. Yritysten matkan järjesti Finpro, joka vei rinnakkaisryhmänä tietoteknisiä yrityksiä.
Välillä kuulee epäilyjä, että osa yrityksistä lähtee vientimatkoille pitämään hauskaa tai istumaan viikoksi ministerin viereen lobbaamaan kotimaan asioita, vaikka maksavatkin itse matkansa.
Suomalaisten maine on myös hiukan häilyvä: tuotteita kehutaan mielellään, mutta tosipaikan tullen kauppoja ei ollakaan valmiita hieromaan joko uskonpuutteen tai tuotannon pienuuden vuoksi.
Siksi samankin alan yritysten toivotaan tekevän viennissä yhteistyötä, jotta myynti ei jää koosta kiinni.
Tämänviikkoisella vientimatkalla Kiinaan on mukana esimerkiksi Polar Oats, joka on kertonut kiikarissaan olevasta suuresta rehuohrakaupasta Kiinaan. Haluttu määrä on niin suuri, että suomalaisten täytyy haalia kaikki jyvät kasaan kaupan saamiseksi.
Kiinalaiset haluavat nimittäin pitkäjänteistä kauppaa, ei vain väliaikaista siankorvien tai Putin-juustojen dumppaamista.
Ruokavientiohjelmaa vetävän Finpron mukaan suomalaisyritykset ovat tosissaan.
”Ei tällainen määrä yrityksiä lähde matkalle Kiinaan elleivät ne olisi tosissaan. Me haemme niille kontakteja ja autamme eteenpäin”, Finpron elintarviketoimialan johtaja Esa Wrang sanoo.
Wrang on itse entinen Raision ja Leafin vientimies, jolla on kokemusta viljatuotteiden, margariinin, makeisten ja muiden elintarvikkeiden viennistä 30 maahan ja etenkin Venäjälle.
Team Finlandin sateenvarjon alla toimivaa Food From Finland -vientiohjelma alkoi viime syksynä. Ohjelmaa aikaistettiin Venäjän-viennin tyrehtymisen vuoksi.
Wrangin mukaan ohjelma on tehty yritysten vientitarpeista, vaikka myös valtio panostaa yritysten kansainvälistymiseen.
Tavoitteena on tuplata Suomen nykyinen 1,6 miljardin ruokavienti vuoteen 2020 mennessä. Tuonnin arvo on 4,3 miljardia euroa.
Kohteina ovat Itämeri ja muut lähialueet sekä Itä-Aasia eli Kiina, Japani ja Etelä-Korea.
Ohjelmaan tavoitellaan sataa elintarvikeyritystä, ja puolet on jo kasassa. Eri tavoin toiminnassa on yli sata yritystä ja 60 käy mukana messuilla.
Tänä keväänä Finpro vie ruokayrityksiä messuille Saksaan, Japaniin ja Hollantiin. Ostajatapaamisissa käydään vuoden mittaan Tanskassa, Saksassa, Kiinassa, Baltiassa ja Etelä-Koreassa. Yritysten verkostoitumista tuetaan myös kotimaassa. Pk-yrityksistä vain 13 prosentilla on vientiä, Wrang huomauttaa.
”Meillä on paljon pieniä yrityksiä, joilla on hurja kynnys lähteä maailmalle. Se on kuitenkin välttämätöntä, koska oma markkinamme on liian ahdas, jotta täällä voisi kasvaa ja kehittyä. Lisäksi ihmiset ostavat tuontiruokaa.”
Wrangin mukaan suomalaisten valtteja ovat puhdas vesi ja maaperä sekä arktisuus, mutta niitä ei hyödynnetä viennissä, eikä Suomea korkean elintarvikeosaamisen maana ylipäätään.
Myös luomu vetää ja Wrang pitääkin nyt Kiinassa esiteltävistä tuotteista esimerkiksi Pekan leivän tyhjiöpakattua luomuruisleipää tai Helsingin myllyn luomukauraa lupaavina tuotteina.
Yhteistyö valtion kanssa auttaa yrityksiä, sillä Finprolla on toimintaa 40 maassa ja Suomella suurlähetystöjä 90 maassa.
Finpro tähtää ammattilaismyyntiin.
Siksi se vie yrityksiä Saksan Anugaan ja Pariisin Sialiin, mutta ei Berliiniin Grüne Woche -kuluttajamessuille. Tuotteen pitää olla ostettavissa ennen kuin sitä maistatetaan kuluttajille.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Food From
Finland -vientiohjelma on
tehty yritysten vientitarpeista.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
