PAIKANNIMI KERTOO Keihäänheitollapitkät perinteet
Suomalainen keihäänheitto näkyi olympialaisissa, mutta se näkyy myös nimistössä.
Tutkija Jouko Vahtola yhdistää Tornion nimen kadonneeseen sanaan tornio, joka merkitsee keihästä tai asetta. Näillä aseilla hämäläiset olisivat metsästäneet tuhat vuotta sitten.
Varsinaissuomalaisen Otajärven taustaa on selitetty piikkiä tai keihästä merkitsevällä sanalla ota. Keihäällä on kenties pyydystetty kalaa. Nimeäjällä on voinut olla mielessä myös järven muoto, sillä Otajärven eteläosa muistuttaa keihään kärkeä.
Myös jousiammunnalla on pitkät perinteet, vaikka olympialaisissa ei nähty suomalaisia jousiampujia.
Jout-alkuisista nimistä osa palautuu joutseneen, osa sanaan joutsi, jota vastaa yleiskielessä jousi. Monet jout-nimistä ovat hämäläisten eränkävijöiden antamia.
Jousi on kuvattu Joutsan vaakunan lisäksi muun muassa Mikkelin, Kuopion ja Savonlinnan vaakunoihin. Lempäälän vaakunassa komeilee varsijousi.
Ihmisen keksimistä laitteista jousi on vanhimpia. Niin tavallista oli jousella ampuminen, että jo antiikin ihmiset näkivät yötaivaalla sekä Jousimiehen että Nuolen.
Jotkut kielentutkijat ovat yhdistäneet jousimetsästykseen keskisuomalaisen järven nimeltä Kynsivesi. Sanalla kynsi on tarkoitettu riistaa tai riistaeläintä.
Kynnelle kykenevä oli sellainen, joka kykeni virittämään jousen ja ampumaan eläimen.
TOPI LINJAMA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
