Maaseutuyrittäjien koulutusjatkuu sittenkin Etelä-Karjalassa
Anu Helkalaa kiinnostaa etenkin maatilan talousasioiden hallinta. Opettaja Mervi Karoniemi opastaa. Ari Nakari Kuva: Viestilehtien arkistoLAPPEENRANTA (MT)
Maatalousyrittäjiä, tehdastyöntekijöitä, opiskelijoita ja maatalousyrittäjien puolisoita. Muun muassa heistä koostuu 17 hengen monipuolinen joukko, joka aloitti maaseutuyrittäjän verkkokoulutuksen Lappeenrannassa helmikuun alussa.
Mahdollisuus opintoihin ei ollut vielä muutama kuukausi sitten itsestäänselvyys. Luonnonvara-alan koulutus uhkasi lakata koko Etelä-Karjalasta Opetushallituksen kiristäessä määrärahoja.
”Kuulin asiasta syksyllä, ja se tuntui aivan kamalalta”, MTK-Kaakkois-Suomen toiminnanjohtaja Tuula Dahlman sanoo.
Raskaimmalta tuntui, ettei maatilan sukupolvenvaihdokseen vaadittavaa koulutusta enää pystyisi suorittamaan omassa maakunnassa.
”Tiesimme, että koulutukseen oli tulijoita, joten teimme asiasta vetoomuksen koulutusta järjestävän Etelä-Karjalan aikuisopiston Aktivan johdolle.”
MTK:n vetoomusta seurasi muutama sähköpostikeskustelu.
Vuoden vaihteessa Aktiva ilmoitti kantansa muuttuneen. Koulutus luvattiin järjestää, jos ryhmään tulee vähintään 16 opiskelijaa.
Helmikuussa opintonsa Lappeenrannassa aloitti 17 maaseutuyrittäjäksi opiskelevan ryhmä.
”On ihan loistavaa, että ryhmä on koossa. Saavutimme mitä halusimme”, Dahlman iloitsee.
Hän pitää MTK:n vetoomusta esimerkkinä siitä, miten tuottajaliitto voi vaikuttaa paikallisesti.
Myös koulutuksen vastuuopettaja Mervi Karoniemi pitää tärkeänä, että koulutus säilyy maakunnassa.
”Maatalous on seudulla marginaalinen ala, joten tarvetta koulutukselle on ehkä vain joka toinen vuosi.”
Maaseutuyrittäjien opintojen laajuus on 20 opintoviikkoa. Pääosa opiskellaan verkossa, joten koulutuksen suorittaminen onnistuu myös muun työn tai opintojen ohessa.
”Opinnot joustavat maatalouskiireiden mukaan, ja monen oppimistehtävän sisältö täyttyy maatilan normaalissa arjessa”, Karoniemi sanoo.
Karoniemen mukaan maatalouspuolen opiskelijat ovat yleensä hyvin motivoituneita ja keskeyttämisiä tulee vähän.
Nykyisessä joukossa on vain kolme päätoimista maatalousyrittäjää. Muilla opintojen tavoitteena on osa-aikaviljely tai puolison työn tukeminen.
Opinnoissa painotetaan etenkin yritystoiminnan ja tuotannon suunnittelun merkitystä sekä talouspuolen osaamista. Lisäksi opintoihin kuuluu peltopuolen ja valinnaisia opintoja.
Valmiin kaavan lisäksi opinnot on mahdollista suorittaa myös henkilökohtaista opintopolkua pitkin sen mukaan, mihin oman maaseutuyrityksen toiminta painottuu.
Karoniemi haluaa nostaa opinnoissa esiin myös pienten maaseutuyritysten mahdollisuuksia.
”Tarvitsemme myös pieniä, monialaisia tiloja. Kaikki eivät voi tukeutua kasvuun, ei täällä ole siihen tilaa.”
Karoniemi korostaa, että maaseutuyrityksen toiminta voi olla järkevää ja kannattavaa, vaikka se ei toisi koko elantoa.
”Palkkatyöllä ei kuitenkaan pidä rahoittaa maataloutta.”
Kurssilla on tällä kertaa mukana myös kaksi opiskelijaa, jotka ovat ostaneet suvun ulkopuolelta pienen maatilan ja ryhtyneet kehittämään sitä.
”Tällaisia uusia aloittajia ei ole ennen ollut”, Karoniemi toteaa tyytyväisenä.
Hän mainitsee myös, että koulutukseen ehtii ja mahtuu tarvittaessa vielä mukaan, vaikka ryhmä on jo aloittanut.
TERHI TORIKKA
Opinnot joustavat maatalouskiireiden mukaan, ja monen
oppimistehtävän sisältö täyttyy
maatilan normaalissa arjessa.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
