Poliittiset jännitteet leimaavat ilmastolain valmistelua
Ilmastolain valmistelu etenee, mutta lakiluonnosta valmistelevan työryhmän sisällä esiintyy poliittisia jännitteitä.
”Valmistelu on ollut hankalaa, koska kysymys on poliittisesti niin latautunut ja arka. Valmistelua haittaa se, ettei poliittisia kysymyksiä ole lyöty lukkoon. Työ ei siksi etene erityisen nopeasti”, valmisteluun osallistunut ministeriön edustaja kommentoi.
Ympäristöministeriö asetti maaliskuussa työryhmän, jonka tarkoitus on valmistella hallituksen esitys uudeksi ilmastolaiksi. Lain valmistelu on kirjattu hallitusohjelmaan, ja sitä ovat rummuttaneet erityisesti vihreät.
Kymmenhenkisessä työryhmässä on edustus ympäristöministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä oikeusministeriöstä.
Ympäristöministeriön mukaan hallitus päättää ilmastolain säätämisestä maaliskuussa 2014.
Vajaa kuukausi sitten ilmastolakityöryhmä järjesti sidosryhmähaastatteluja. Tuolloin ilmastolakiesityksen raakaluonnosta ei annettu sidosryhmien nähtäväksi.
Tuottajajärjestö MTK:ssa koetaan, että ilmastolain valmistelu on ollut salamyhkäistä.
”Sidosryhmiä kyllä kuultiin syksyn aikana, mutta mitään valmista emme ole saaneet nähtäväksemme. Tapa, jolla valmistelu on edennyt, ei herätä luottamusta. Suuri kysymys on: missä pykälät?” MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola kysyy.
Ympäristöministeriö tosin julkaisi lokakuun lopussa verkkosivuillaan karkean hahmotelman mahdollisen ilmastolain pykälistä.
Ilmastolakityöryhmän puheenjohtaja Tuula Varis ympäristöministeriöstä on täysin eri linjoilla.
”En näe tiedotuksessa mitään ongelmia. Kuten sanottu, asia on poliittisesti herkkä ja siitäkin syystä ministeriöiden välillä keskustellaan paraikaa todella tiiviisti.”
Tavanomaisessa lainvalmistelutilanteessa sidosryhmien edustajat istuvat lakia valmistelevassa työryhmässä. Ilmastolaki on poikkeustapaus. Kyseessä on puitelaki, jonka tarkoituksena on luoda suunnittelujärjestelmä Suomen ilmastopolitiikalle.
Ilmastolain tarkoitus on ohjata päästökaupan ulkopuolella syntyvien päästöjen vähentämistä. Sillä halutaan lisätä suunnitelmallisuutta yli hallituskausien.
Laki halutaan perustaksi ilmastopolitiikan suunnittelulle.
”Ilmastolaki on hallinnon suunnittelujärjestelmä, joka ei velvoita elinkeinoelämää”, Varis linjasi syyskuussa.
Elinkeinoelämä ja etujärjestöt ovat toivoneet, että ilmastolain suhdetta täsmennettäisiin jo olemassa olevaan energia- ja ilmastostrategiaan.
Valmisteluryhmän mukaan ilmastolain ei ole tarkoitus syrjäyttää energia- ja ilmastostrategioita vaan täydentää niitä.
Lisäksi lain suhde pitkän aikavälin strategiaan täsmentyy valmistelun edetessä.
Työ- ja elinkeinoministeriö kyseenalaisti lokakuussa, onko pitkän aikavälin päästövähennystavoitteen oikea paikka lakipykälässä.
”Missään ole määritelty tai sovittu, mikä on päästökaupan osuus vähennystavoitteesta. Kuinka sitä seurataan?” Juhani Tirkkonen TEM:n energiaosastosta kysyi tuolloin.
MTK:n mukaan päästökauppasektorin eli teollisuuden ja energiantuotannon jättäminen tarkastelun ulkopuolelle ei ole perusteltua, sillä suurin osa päästöistä tulee sitä kautta.
”Ilmasto- ja energia käyvät käsi kädessä. Niitä ei voi erottaa toisistaan”, järjestö linjaa.
MTK näkee lain turhana. Ohjausmekanismit, kuten yhteinen maatalouspolitiikka ja Euroopan metsästrategia, ovat jo olemassa. Järjestö pelkää, että ilmastolaki aiheuttaisi turhaa byrokratiaa ja vaarantaisi maa- ja metsätalouden kilpailukykyä.
JUKKA KOIVULA
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
