Karttapalvelusta selviää, miten alttiita metsäsi ovat hirvituhoille

Metsäkeskuksen karttapalveluun on kerätty tiedot hirvikannan vahvuudesta ja sen aiheuttamista hirvituhoista. Kuva: Pekka Hannila

Metsäkeskuksen karttapalveluun on koottu tiedot yksityismetsissä tehtyjen hirvieläinvahinkoarvioiden sijainnista ja yksittäisten kohteiden pinta-aloista. Tietoja voi verrata hirvikannan kokoa kuvaavaan lumijälki-indeksiin. Kartta havainnollistaa hirvieläinkannan suuruutta ja sen metsille aiheuttamia tuhoja.

Karttapalvelun tiedot perustuvat riistavahinkoilmoituksiin, joita Metsäkeskukselle on tehty taimikkotuhoista vuosina 2013–2015. Niiden ohella palveluun on tuotu myös Luonnonvarakeskuksen lumijälki-indeksin tuottama tieto hirvikannan laajuudesta.

Metsänomistaja voi tehdä Metsäkeskukselle riistavahinkoilmoituksen, jos hirvieläintuhojen laajuus ylittää 170 euroa. Valtio korvaa vain yksityismetsille aiheutuneita riistavahinkoja.

Hirvieläinvahinkokorvauksia myönnettiin vuonna 2014 haetuista vahingoista vain kahdeksasosa eli reilut 450 000 euroa muutaman vuoden takaisista huippulukemista.

"Haetut korvaukset eivät vielä kerro koko totuutta tuhojen määrästä", toteaa metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Myönnetyt korvaukset ovat alentuneet vuoden 2013 hirvieläinasetuksen korvausperusteiden muutosten sekä uuden metsälain myötä. Metsänomistajat jättävät myös hakematta korvauksia sattuneista vahingoista.

Merkittävä syy vähäisiin korvausmääriin on myös se, että Suomen pinta-alasta noin 40 prosenttia on muiden kuin yksityisten metsänomistajien, esimerkiksi valtion, omistuksessa ja näin ollen tuen ulottumattomissa.

Hirvivahinkojen tarkastelu on juuri nyt ajankohtaista. Alueelliset riistaneuvostot ovat määrittämässä tavoitteita, joilla pyritään vaikuttamaan hirvieläinkantojen suuruuteen sekä myönnettyihin hirvilupiin.

Hirvituhot kartalla

Tietoa hirvituhoista ja korvauskäytännöstä

Lue lisää:

Hirvituhojen määrä kaksinkertaistui, haapa lisää riskiä