Tampere yhtiöittää vesilaitoksen – tulot tippuvat, mutta tilille ropsahtaa mukava myyntivoitto

Veden hinta nousee Tampereella tulevaisuudessa, mutta se olisi noussut todennäköisesti joka tapauksessa mittavan jätevesilaitoksen vuoksi. Kuva: Jarkko Sirkiä

Tampere kaupunginvaltuusto päätti eilen 30. tammikuuta odotetusti yhtiöittää Tampereen Vesi -liikelaitoksensa äänin 47–19.

Kaupungin ratkaisu noudattelee viimeaikaista kehitystä Suomessa, maamme suurimmista vesilaitoksista yli puolet on nykyään osakeyhtiöitä.

Päätös tarkoittaa, että liikelaitos muuttuu kaupungin täysin omistamaksi Tampereen Vesi -osakeyhtiöksi vuoden 2024 alusta. Sisäisen järjestelyn avulla kaupunki toisin sanoen myy itselleen omaa omaisuuttaan 361 miljoonalla eurolla.

Yksityistämistä kannattivat kokoomus, keskusta ja pääosin SDP. Hankkeen puoltajien näkökulmasta etuna on, että investoinnit eivät ole kiinni kaupungin taloustilanteesta ja se voi sivuuttaa kaupungin byrokratian.

Arvostelijoiden mielestä ei ole varmaa, että osakeyhtiö pysyisi kaupungin omistuksessa ainaisesti ja että asiakasmaksut lähtevät varmasti nousuun.

Osakkeita voidaan kuitenkin myydä vain kunnalle, kaupungille tai yhtiölle, joka on kokonaan kuntien tai kaupunkien omistuksessa. Päätöksen tekisi kaupunginvaltuusto.

Veden käyttömaksujen korotuksiin joudutaan joka tapauksessa viimeistään 2024–2026, kun iso keskusjätevedenpuhdistamo valmistuu Sulkavuoreen.

Pääosan myyntisummasta lainaa näillä näkymin Tampereen kaupunki, 283 miljoonaa euroa. Yhtiöittämisen vuoksi kaupunki menettää vuosittain noin 10 miljoonan euron tulot mutta saa aiempien selvitysten mukaan noin 165 miljoonan euron myyntivoiton kaupasta. Lisäksi lainojen koroista kertyy kaupungille vuosittain tuloja.

Osinkoja ei kuitenkaan ole luvassa pitkiin aikoihin.

Tampereen kaupungin toive on, että seudun muut kunnat voisivat myöhemmin liittyä yhtiöön.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Ari Korhonen yhdyskunta ja ympäristö -yksiköstä toteaa, että kuntien liittymisellä saatettaisiin tulevaisuudessa parantaa huoltovarmuutta. Tällöin verkostoa suunniteltaisiin kokonaisuutena eikä kunta kerrallaan.