Ihmiset säikähtivät tuulimyllyjen levittävän kaatopaikan hajuja pihapiiriin – tutkija kertoo, miksi niin ei voi käydä
Tuuli ei tutkija Karoliina Hämäläisen mukaan hyydy oikeastaan koskaan. Tuuleen ja tuulivoimaan liittyy monia vääriä uskomuksia.
Tuulivoimalat on rakennettava lähelle merta ja korkeille paikoille, jotta metsät ja maan muodot eivät vaimenna tuulen voimaa. Kuva: Suvi EloIlmatieteen laitoksen tutkija Karoliina Hämäläinen katselee asuntonsa ikkunasta ulos marraskuisena aamuna. Pihan puut ja pensaat ovat täysin paikallaan, mutta jo 150 metrin korkeudessa voimalaitoksen piipun höyryt liikkuvat poikittaissuuntaan.
Ilmiö on hänen mukaansa tuiki tavallinen ja aiheuttaa ihmisille tunteen tuulettomista päivistä, joita todellisuudessa ei juuri ole.
"Kun lähdin Suomen Tuuliatlas -projektiin mukaan juuri yliopistosta valmistuneena 2008, yhtenä ajatuksena oli todistaa vääräksi kansanperinteen sananparsi 'Talvella ei tuule Suomessa'. Itse asiassa suotuisin vuodenaika tuulelle on juuri talvi", sanoo Hämäläinen.
Perjantaina 12. marraskuuta hän väittelee Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Meteorologiset sovellutukset tuulivoiman tukemiseksi Suomessa".
Tutkijanuralla matka on jatkunut Tuuliatlaksesta Jäätämisatlas-projektiin, jonka tarkoitus oli antaa myös työkaluja turbiinin lapojen jäätämisen ennustamiseksi. Nyt julkaistavan väitöskirjan kova ydin on parantaa tuulen ennustettavuutta.
”Numeerisissa säämalleissa ilmakehä on kartan päällä jaettu laatikoihin, eli hilapisteisiin. Fysiikan lait määrittävät, kuinka esimerkiksi lämpö ja tuuli kulkevat näiden laatikoiden välillä. Väitöskirjan yhdessä osiossa pyrittiin parantamaan tuulen ennustettavuutta”, hän kertoo.
Tuuli on myös energiaa, ja sitä Suomessa riittää. Saamme kiittää sijaintiamme, sillä pohjoisella Atlantilla voimistuvat matalapaineet kulkeutuvat Skandinaviaan osin maapallon pyörimisliikkeen vuoksi. Norja ja Ruotsi saavat pahimmat myräkät ja sateet, mutta kyllä niitä Suomeenkin asti riittää.
Hämäläisen mukaan tuuli syntyy auringon voimasta. Aurinko lämmittää maanpintaa hyvin epätasaisesti, sillä maa ja meri lämpenevät eri tavalla. Säteiden lämmityksen voimaan vaikuttaa, onko ylhäältä päin katsottuna alueet tummia vai vaaleita. Tummat alueet lämpenevät eniten. Lämpötilaerot synnyttävät paine-eroja, kun lämmin ilma kohoaa ylös ja kylmä pyrkii alas.
”Tuuli tasaa paine-eroja, ja näitä ilmiöitä ennustamme”, hän toteaa.
Merialue on tuulelle ideaali temmellyskenttä, sillä sileällä alustalla sen menoa ei mikään hillitse. Sen sijaan sisämaassa puusto, asuinrakennukset ja jopa pellot luovat tuulelle karhean, jarruttavan alustan. Tuuli joutuu hyppelehtimään ylös ja alas, mikä vie siltä tehoja ilmakehän alimmissa kerroksissa.
”Tämän vuoksi sisämaassa tuulivoima on rakennettava riittävän korkealle puuston yläpuolelle, jotta maaston rosoisuus ei haittaa.”
Mitä metsäisempään maastoon turbiineja pystytetään, sitä korkeammalle niiden pitäisi kurottaa. Toinen vaihtoehto on etsiä sisämaan tuulimyllyille korkeita mäkiä ja nyppylöitä, ja näin tehdäänkin.
Tuulipuistot tuottavat energiaa ja samalla haukkaavat voimaa tuulesta, joten kovakin tuuli heikkenee muutaman sadan metrin säteellä turbiineista. Siksi niitä ei sijoiteta kovin lähekkäin.
Huolestua ei silti pidä. Tuulta kyllä riittää, eikä siitä synny minkään valtakunnan taistelua, kuten vaikka öljystä.
Taistelun ainekset saatiin sen sijaan suunnitelmasta sijoittaa yksi tuulivoimala lähelle Ämmässuon kaatopaikkaa Espoossa. Lähiseudun asukkaat pelkäsivät turbiinien puhaltavan hajut ympäriinsä kuin konsanaan jättiläismäinen hiustenkuivaaja.
Todellisuudessa kävisi juuri päinvastoin.
”Jos turbiinien tahtoisi puhaltavan ilmaa, niihin pitäisi syöttää energiaa. Nyt ne ottavat energian ja samalla paikallisesti tuuli hieman heikkenee”, Hämäläinen selventää.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
