Metsä

Tuulimyllytontteja haalitaan nyt kaikin keinoin – "Yksittäinen maanomistaja kokee olevansa aika kuutamolla"

Pudasjärveläinen metsänomistaja Lasse Puhakka hämmästyi siitä, millaisilla tavoilla maanomistajia taivutellaan.
Rami Marjamäki
Uusia tuulivoimahankkeita tulee jatkuvasti vireille. Yhden tuulivoimalan taloudellinen vaikutus voi olla voimala-alueen maanomistajille 30 000–50 000 euroa vuodessa.

Tuulivoimahankkeita pannaan kiihtyvällä tahdilla vireille eri puolilla Suomea. Tuulivoimapuistoja varten tarvitaan vuokramaita, ja moni metsänomistaja muun muassa Koillismaalla on tänä vuonna saanut puhelun tuulivoimahankkeen neuvottelijalta.

Näin kävi myös pudasjärveläiselle Lasse Puhakalle. Häneen otti yhteyttä kaksi eri yritystä syyskuussa. Molemmat olivat kiinnostuneita samasta maa-alueesta.

Puhakalle jäi toisen yrityksen edustajan kanssa käydystä keskustelusta käsitys, että kilpaileva yritys olisi luopunut koko hankkeesta. Puhakka ryhtyi selvittämään asiaa, ja tämä ei pitänyt paikkaansa.

"Se oli hämmentävä, raivostuttava ja uskomaton tilanne", hän sanoo.

Tuulivoima-alueen maanvuokraa koskevat asiat ovat Puhakalle uusia, kuten useimmille muillekin maanomistajille. Hänelle jäi kokemus, että vuokrasopimuksia koetetaan haalia painostavalla tavalla.

"Yksittäinen maanomistaja kokee olevansa aika kuutamolla tässä."

Maanomistajalla on outo tilanne, kun hänen on mietittävä, kenen kelkkaan kannattaisi lähteä.

"Näiden asioiden pitäisi mennä toisin päin, niin, että alueen ihmiset alkavat itse kilpailuttamaan hankkeita", sanoo metsänhoitoyhdistys Koillismaan johtaja Antti Härkönen, joka on seurannut alueen tuulivoimahankkeita parin vuoden ajan.

Lasse Puhakka on samaa mieltä.

"Hankkeet menisivät paremmin niin, että kaikki asianosaiset maanomistajat kutsuttaisiin koolle. Silloin yhtiöidenkään ei tarvitsisi jumpata jokaisen keittiönpöydän ääressä."

Puhakka toivoo, etteivät maanomistajat laittaisi nimiä sopimuksiin ennen kuin ottavat selvää, keitä muita asia koskee.

Härkönen neuvoo maanomistajia pistämään jäitä hattuun ja ottamaan asioista selvää ennen minkäänlaisen sopimuksen tekoa. Pelkkä hankkeiden valmistelu kestää vuosia, joten mikään hätä maanvuokra-asiassa ei voi olla. Jos halukkaalla vuokraajalla vaikuttaa olevan kovin suuri hoppu, hälytyskellojen on syytä soida.

"Esimerkiksi vuokratasot ovat nousseet huomattavasti viime aikoina. Sopimuksia tarjoavia toimijoita on paljon, sekä kotimaisia että ulkomaisia."

Myös Härkösen mielestä sopimusten tarjonnassa liikutaan osin harmaalla alueella.

"Lupaukset saattavat olla tähtitieteellisiä. Yksittäiselle metsänomistajalle luvataan 1–2 voimalaa, vaikka hankkeen toteutuminen on vielä kunnan ja kaavoittajan takana."

Hän muistuttaa, että kaikki sopimuksia laativat tahot eivät välttämättä lainkaan aio itse rakentaa puistoa, vaan laaditut sopimukset myydään jollekin kolmannelle osapuolelle – sopimukset ovat siis eräänlaista kauppatavaraa. Silti hankkeen toteutumisesta ei ole takeita.

Härkönen tähdentää, että tuulivoimaloiden suurin ongelma on sähkön siirtolinjojen alle jäävän maan surkea korvaustaso. "Korvausten pitäisi olla kohtuullisia maanomistajille. Tähän pitäisi lunastuslaissa ehdottomasti saada muutos. Siirtolinjakorvaukset koskettavat koko maata, joten asia pitää hoitaa valtakunnallisesti kuntoon."

Maanvuokraus

  • Voimalapaikan vuokraaminen on vapaaehtoista. Vuokratuotto on yleensä hyvä.
  • Jos alueella tulee yhteydenottoja vuokraamisesta, MTK suosittelee maanomistajia kokoontumaan ja perustamaan toimikunnan. Se kilpailuttaa hankkeet. Voimajohtolinjojen korvauksista voidaan sopia.
  • Maanomistaja saa aina kysyä neuvoja: salassapitovelvollisuutta ei ole, jos sopimusta ei ole allekirjoitettu. Esimerkiksi MTK, metsänhoitoyhdistykset ja Maanomistajien arviointikeskus osaavat auttaa.

Lähde: Markus Nissinen, MTK

Katso uusin video: Kannattaako pienpuut katkoa kuiduksi vai kasata kaikki energiapinoon?
Lue lisää

Yle uutiset: Perämerelle suunnitellaan kahta 160 voimalan merituulihanketta, mutta sähköntuotantoon on vielä pitkä matka

Suomen suurin tuulipuisto tuo mittavat verotulot Keski-Pohjanmaan Lestijärvelle – kunta rakennutti jo modernin koulukeskuksen

Tuulivoimasta tuli yhteismetsien rahasampo, mutta sopimuksiin tarvitaan ammattiapua

Tiirolalta tärkeä esitys