Euroopan Unionin perustaneen Maastrichtin sopimuksen allekirjoittamisesta 30 vuotta

EY muuttui Maastrichtin sopimuksen seurauksena yhä integroituneemmaksi EY:ksi. Kuva: Euroopan Unioni

Sopimus Euroopan unionista eli Maastrichtin sopimus allekirjoitettiin tasan 30 vuotta sitten tänään, 7.2.1992. Sopimuksessa EY:n tuolloiset 12 jäsenmaata sopivat aiemman EY:n integraation syventämisestä, ja nimenvaihdoksesta.

"Maastrichtin sopimus on edelleen tärkein Euroopan unionin perussopimus. Siinä sovittiin EU-kansalaisuudesta, yhteisestä valuutasta, talous- ja rahaliitosta ja yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta", Tampereen Yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio kertoo.

Sopimuksen oli alun perin tarkoitus astua voimaan vuoden 1993 alusta, mutta sen hyväksymisessä jäsenmaissa oli haasteita.

Ranskalaiset hyväksyivät sopimuksen kansanäänestyksessä vain muutaman prosentin kymmenyksen erolla, ja tanskalaiset hylkäsivät sen.

"Tanskalle neuvoteltiin erivapauksia esimerkiksi yhteiseen valuuttaan liittymisessä. Toisessa kansanäänestyksessä sopimus sitten hyväksyttiin."

Suomessa käytiin Maastrichtin sopimuksen käsittelyn aikaan keskustelua EY:n jäsenhakemuksesta. Lopulta jäsenyyttä haettiin sopimuksen jälkeen, mutta ennen sen voimaantuloa 18.3.1992.

"Kun Maastrichtin sopimuksesta neuvoteltiin, niin Suomessa ei käyty oikein minkäänlaista keskustelua sitä minkälainen se on. EU-keskustelu alkoi Suomessa varsinaisesti elää vasta kansanäänestyksen lähestyessä", Raunio muistelee.

"Ei voida kuin spekuloida kuinka pitkälle suomalaiset poliitikot tai varsinkaan kansalaiset tajusivat, miten paljon Maastrichtin sopimus syvensi integraatiota."

Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Suomessa koettiin, että länteen päin sitoutumisella oli kiire.

Jäsenkeskustelua ei käyty niinkään teknisistä syistä, vaan keskustelussa korostettiin jäsenyyden sementoivan Suomen paikan Länsi-Eurooppalaisten valtioiden joukossa.

Suomi hyväksyi Maastrichtin sopimuksen lopulta lähes sellaisenaan EU:n jäseneksi liittymisen yhteydessä.