Talousmeppi Essayahtaistelee paikastaan
BRYSSEL (MT)
Europarlamentaarikko Sari Essayahilla (kd.) on kiire.
Hän on menossa parlamentin ja neuvoston väliseen kolmikantaneuvotteluun. Käsittelyssä on EU:n ulkopuolisista maista yritysten sisällä siirtyvien johtajien työehtoja ja sosiaaliturvaa koskeva direktiivi.
”Yllättävän paljon johtajien työehdoistakin on vääntöä. Suomen osalta tässäkin hiertää asumisperustainen sosiaaliturva.”
Talousasiat ovat työllistäneet Essayahia koko vaalikauden. Isoimpana saavutuksenaan hän pitää yhtenäistä SEPA-maksualuetta koskevan lakipaketin läpivientiä esittelijänä.
”SEPAan siirtymisen takaraja merkitsee satojen miljoonien säästöjä yrityksille ja kansalaisille, kun maksumarkkinat tehostuvat ja kilpailu lisääntyy.”
Talouskriisin aikana EU:ssa on Essayahin mielestä tehty sekä hyviä että huonoja ratkaisuja.
”Hyvää on ollut finanssisektorin sääntelyn lisääminen ja jäsenmaiden velkaantumiseen puuttuminen. Tukipaketeissa ja euromaiden yhteisvastuun lisäämisessä taas on menty väärään suuntaan.”
Parhaillaan EU-maiden ja parlamentin välillä neuvotellaan pankkikriisien ratkaisusta. Pöydällä on pankkien yhteisesti rahoittaman kriisirahaston perustaminen.
”Vaarana on, että suomalaisten pankkien asiakkaat joutuvat maksamaan eurooppalaisen pankkisektorin saneerauksen.”
Essayahin mukaan esimerkiksi Saksan pankkisektorilla on paljon tehottomuutta ja edessä on samanlainen saneeraus kuin Suomessa tehtiin 1990-luvulla.
Jäsenmaat ajavat kansallisten pankkirahastojen sulauttamista 10 vuoden siirtymäajalla. Parlamentti haluaisi yhteiset varat käyttöön nopeammin.
”Tässä asiassa olen neuvoston puolella. Yhteinen rahasto toimii vasta kun voidaan olla varmoja, ettei mitään vanhoja kupruja ole pankeissa jäljellä.”
Ilmastopolitiikassa Essayah luopuisi maakohtaisista uusiutuvan energian velvoitteista.
”Osalle maista vaatimukset ovat olleet liian kovia, mikä on johtanut sekavaan tukiviidakkoon.”
EU-politiikassa tulisi kuitenkin panostaa biotalouteen ja koordinoida paremmin metsiin vaikuttavaa lainsäädäntöä.
Hän kehuu europarlamentin panosta maatalouspolitiikan uudistuksessa.
”Se oli positiivinen yllätys. Esimerkiksi turvemaiden kyntökielto ja koplatut tuet menivät täällä parempaan suuntaan.”
Tulevan maatalouspolitiikan suuntaa ja budjettia pitää Essayahin mukaan arvioida, kun EU:n ja Yhdysvaltojen välisen vapaakauppasopimuksen vaikutukset ovat selvillä.
”Toivon, että maatalous säilyttäisi osuutensa budjetista. Jos budjettia lähdetään kokonaisuudessaan kasvattamaan, maatalous ei ole voittajien joukossa.”
Kristillisdemokraatit kuuluvat parlamentissa samaan konservatiiviryhmään kuin kokoomuksen edustajat. Essayahin mielestä puolue edustaa EU-asioissa keskitien linjaa.
”Liittovaltion ja EU:sta eroamisen välissä on vaihtoehto, joka perustuu EU:n kehittämiseen itsenäisten jäsenvaltioiden yhteistyöelimenä niin, että päätöksenteko pidetään lähellä kansalaisia.”
Kristilliset eivät hyväksy EU-instituutioiden vallan kasvattamista, mutta eivät toisaalta ole perussuomalaisten tavoin vaatimassa valtaoikeuksien palauttamista jäsenmaille.
Viime eurovaaleissa paikka tuli vaaliliitossa perussuomalaisten kanssa. Nyt puolue kamppailee meppipaikasta yksinään.
”Eduskuntavaaleissa keräämme yleensä 120 000–140 000 ääntä. Nyt meillä on 10 ehdokasta enemmän kuin viime eurovaaleissa.”
”Uskon, että paikkaan vaadittavat runsaat 100 000 ääntä saadaan kokoon.”
NIKLAS HOLMBERG
Vaarana on, että suomalaisten pankkien asiakkaat joutuvat
maksamaan
eurooppalaisen pankkisektorin
saneerauksen.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
