Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Sipilä: Ukrainan ja Venäjän selkkaus "äärimmäisen huolestuttava" – Saksan ulkoministeri ehdottaa Saksaa ja Ranskaa välittäjiksi

    Sipilän mukaan nyt on tärkeintä, että konfliktin osapuolet pysyvät rauhallisina ja että vuoropuhelu heidän välillään pääsee liikkeelle.
    Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan Ukrainan ja Venäjän selkkaus Kertshinsalmessa on "äärimmäisen huolestuttava".
    Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan Ukrainan ja Venäjän selkkaus Kertshinsalmessa on "äärimmäisen huolestuttava". Kuva: Lari Lievonen

    Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan Ukrainan ja Venäjän selkkaus Kertshinsalmessa on "äärimmäisen huolestuttava". Sipilän mukaan nyt on tärkeintä, että konfliktin osapuolet pysyvät rauhallisina ja että vuoropuhelu heidän välillään pääsee liikkeelle.

    Washingtonissa vieraileva Sipilä kertoo keskustelleensa Kertshinsalmen tapahtumista puhelimitse presidentti Sauli Niinistön ja ulkoministeri Timo Soinin (sin.) kanssa.

    Sipilän mielestä Kertshinsalmen tapahtumista olisi hyvä tehdä riippumaton kansainvälinen selvitys.

    Saksan ulkoministeri Heiko Maas ehdottaa, että Saksa ja Ranska voisivat toimia välittäjinä kriisissä, joka syntyi Venäjän otettua haltuunsa kolme ukrainalaisalusta Krimin edustalla eilen.

    Maasin mielestä Saksa ja Ranska voisivat tarvittaessa toimia yhdessä välittäjinä, jotta konflikti ei laajenisi entistäkin vakavammaksi.

    "Venäjällä on käsi Ukrainan kurkulla"

    Venäjän ja Ukrainan välillä leimahtaneen selkkauksen taustalla vaikuttaa useita tekijöitä, kertoo sotilasprofessori Jyri Raitasalo Maanpuolustuskorkeakoulusta.

    "Isossa kuvassa Venäjä haluaa osoittaa olevansa niskan päällä myös merialueiden kautta. Se pyrkii vaikuttamaan siihen, miten talouden perustana olevat kuljetukset toimivat Itä-Ukrainassa myös Mariupolista länteen, missä kriisi ei ole käynnissä. Tässä pyritään näyttämään, ettei konflikti ole pelkästään Donbassin alueella ja Krimin niemimaan valtaamisessa, vaan että Venäjä pystyy ottamaan Ukrainasta otteen laajemminkin."

    Sunnuntaina Venäjä otti haltuunsa kolme Ukrainan laivaston alusta Krimin niemimaata ja Manner-Venäjää erottavan Kertshinsalmen alueella. Venäjä käytti valtauksen yhteydessä myös aseita.

    Kertshinsalmi on ainoa merireitti Venäjän ja Ukrainan jakamalta Asovanmereltä Mustallemerelle. Venäjä on alkanut tarkastaa järjestelmällisesti Asovanmerelle saapuvia ja sieltä lähteviä laivoja sen jälkeen, kun salmen ylittävä silta valmistui.

    Tarkastusmahdollisuutta vaatimalla Venäjä pystyy näyttämään, että sillä on monia tapoja vaikuttaa Ukrainan valtioon poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti.

    "Voi sanoa, että Venäjällä on käsi Ukrainan kurkulla ja se pystyy määrittämään, kuinka kovaa puristetaan vai puristetaanko ollenkaan. Ukraina joutuu tässä selkeästi altavastaaja-asetelmaan", Raitasalo sanoo.

    Sotatoimiin ei ole halua

    Sekä Venäjällä että Ukrainalla on syytä toivoa, ettei kriisi laajene avoimiksi sotilaallisiksi toimiksi, Raitasalo kertoo.

    "Jos näin kävisi, se sotilaallinen lopputulos kyllä tiedetään: se olisi Venäjälle enemmän eduksi kuin Ukrainalle. Pidemmän aikavälin johtopäätökset Venäjälle olisivat kuitenkin haasteelliset. Länsisuhteet menisivät vielä enemmän solmuun, pakotteita lisättäisiin varmasti ja Venäjän yhteiskunnan ja poliittisen johdon toimintamahdollisuudet vähenisivät."

    Raitasalon mukaan Ukraina etsii nyt jämäkkää vastausta osoittaakseen, että tilanne otetaan vakavasti ja että maata ei voi määräillä, miten tahtoo. Samalla päättäväisyys pitää osoittaa sellaisella tavalla, että yksittäiset toimet eivät leimahda laajemmaksi konfliktiksi.

    "Sotilaalliselta kannalta voimasuhteet ovat Ukrainan kannalta epäedulliset. Käytännössä sotilaallisen vastauksen antaminen Venäjällä on poissuljettu. Sen lisäksi, että Venäjän Mustanmeren laivastolla on käytössään paljon enemmän voimaa kuin Ukrainalla, Venäjä on myös siirtänyt viimeisen neljän vuoden aikana muita isoja joukkomuodostelmia Ukrainan ja Venäjän väliselle pohjoisrajalle."

    Sotilaallisessa kriisissä Venäjä pystyisi siis toimimaan nopeasti Ukrainaa vastaan myös muualla kuin Mustanmeren ja Asovanmeren alueella.

    Maanmuodot suosivat Venäjää

    Raitasalon mukaan on selvää, että pääsy Itä-Ukrainasta Mustallemerelle on täysin Venäjän kontrollissa jopa ilman minkäänlaista laivastovoimaa. Venäjä hallitsee sekä Krimin niemimaata, omia alueitaan Asovanmeren itäpuolella että Kertshinsalmea.

    "Jos laivastojen aluksia ryhdytään vertaamaan, Venäjä on moninkertaisessa johtoasemassa, mutta tämä Kertshinsalmi on strateginen sotilaallinen kuristuspiste. Se antaa Venäjälle merkittävän edun sen hallitsemisessa, mitä meriliikennettä pääsee Mariupoliin tai muualle Itä-Ukrainaan. Siinä mielessä tilanne ei perustu pelkästään numeroihin ja siihen, kummalla on enemmän aluksia", Raitasalo sanoo.

    –  Venäjä on saanut alueen helposti hallintaansa siltaprojektinsa ansiosta. Sillä on mahdollisuus osoittaa voimaa ja näyttää Ukrainalle oma asemansa.

    Tilanne alkoi kiristyä keväällä

    Jännitteiden kiristyminen Asovanmerellä alkoi jo keväällä, kertoo Suomen Ukrainan-suurlähettiläs Juha Virtanen.

    –  Silloin ukrainalaiset pidättivät Krimiltä tulleen kalastusaluksen, minkä jälkeen venäläiset alkoivat pysäytellä aluksia, jotka tulivat Asovanmerelle ja menivät Mariupoliin satamaan. Sen jälkeen pidätyksiä on tullut yhä tiiviimmin, mikä on tietysti merenkululle hankala asia ja vastoin periaatteita, Virtanen sanoi puhelimitse STT:lle.

    –  Venäjä haluaa edelleen lisätä epävakautta Asovanmerellä, suurlähettiläs jatkaa.

    Virtasen mukaan ajoitukseen saattoi vaikuttaa myös se, että ukrainalaiset olivat siirtämässä sota-aluksia Mariupoliin Odessasta, mistä Venäjä sai syyn väliintuloonsa.

    Virtasen mukaan alusten pysäyttely on vaikeuttanut Mariupolin sataman toimintaa.

    –  Alueella on tärkeitä teollisuusalueita ja myös viljan vientiä. Tämä lisää taloudellista epävakautta Ukrainassa.

    Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon johtama turvallisuus- ja puolustusneuvosto esittää parlamentille tänään 60 päivän poikkeustilan ja sotatilalain julistamista maahan. Virtanen uskoo esityksen menevän läpi.

    –  Täysin varmaahan se ei ole, parlamentissa on myös vastustajia, ja yleensä siellä tulee aika paljon muutoksia lakiesityksiin. Käsittely saattaa viedä aikaa, suurlähettiläs uskoo.

    Presidentti Niinistö: Venäjän tulee sallia vapaa merenkulku

    Presidentti Sauli Niinistön mukaan Venäjän tulee sallia vapaa merenkulku sitoumustensa mukaisesti ja ryhtyä toimiin ukrainalaisalusten ja niiden miehistön palauttamiseksi. Niinistön mukaan epävakaus alueella on jatkunut pitkään ja eskalaation riski on korkea.

    Presidentti pitää ensiarvoisen tärkeänä, että kansainvälinen yhteisö reagoi tapahtumiin viipymättä, jotta tilanne saadaan vakautettua. Siksi myös turvallisuusneuvoston hätäistunto on tarpeellinen, jotta tilanne saadaan pikaisesti vakautettua. Samoin riippumaton kansainvälinen tutkimus tapahtumien kulusta on tarpeen.

    Puolustusministeri Niinistö: Venäjä haluaa pitää Asovanmeren tilanteen kireänä

    Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) mukaan selkkauksessa on kyse Asovanmeren hallinnasta.

    "Venäjä haluaa Ukrainan tunnustavan, että Krim ja sitä myötä myös Asovanmeri on venäläistä aluetta. Vaikka Venäjä on vallannut kolme ukrainalaista alusta, sotilaallisesti mitään isompaa ei näytä olevan tekeillä. En toki ole mikään ennustaja."

    Niinistön mukaan ydintilanne on se, että Venäjä haluaa pitää Ukrainan irti länsiyhteyksistä ja EU:hun ja Natoon lipumisesta.

    "Toisaalta Ukraina ei ole palaamassa Venäjän sisäpiiriin, joten Venäjä jatkaa sen horjuttamista. Sota Itä-Ukrainassa olisi saman tien lopetettavissa, jos Venäjä niin tahtoisi. Sillä on intressi ylläpitää tätä jäätynyttä konfliktia edelleen."

    Niinistö ei usko, että tilanteella olisi suoria seurannaisvaikutuksia Suomen turvallisuusympäristöön. Kansainvälisen yhteisön vaikutusmahdollisuuksia hän arvioi vähäisiksi.

    "Tilanne on YK:n turvallisuusneuvoston hätäkokouksessa käsittelyssä. Jokainen kuitenkin ymmärtää, että kun Venäjä on neuvoston pysyvä jäsen, se tulee käyttämään veto-oikeuttaan. YK:n taholta tähän Venäjän ja Ukrainan konfliktiin ei ole lähiaikoina näkyvissä ratkaisua. Nuhjaaminen asemasodan muodossa Itä-Ukrainassa jatkuu, ja Kertshinsalmen läpi kulkevista laivakuljetuksista käydään nokkapokkaa. Vaikuttaa siltä, että Venäjä haluaa pitää tilanteen edelleen kireänä."

    Soini: Asovanmeren kriisin eskaloituminen on vältettävä

    Ulkoministeri Timo Soini (sin.) on hyvin huolissaan jännitteiden kiristymisestä Asovanmerellä ja Kertshinsalmessa. Soini sanoo Twitterissä, että tilanteen eskaloitumista pitää välttää.

    Soinin mukaan vapaa liikkuvuus Kertshinsalmessa on palautettava, haltuun otetut alukset ja niiden miehistö palautettava sekä kunnioitettava Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta.

    YK:n turvallisuusneuvosto on tänään koolla hätäkokouksessa tilanteen kiristymisen vuoksi.