Alavudenjärven kunto kohenee ja maisemat kaunistuvat – nämä kolme kätevää keinoa tepsivät muuallakin

Pahajoen kosteikko on rakennettu järven eteläpäähän hidastamaan ravinteiden kulkeutumista ojista järveen. Alavuden kaupungin ympäristöpäällikkö Jukka Kotola, projektipäällikkö Timo Rintala ja suunnittelubiologi Juha Siekkinen löysivät kosteikon rannasta metsäkauriin jäljet. Kuva: Johannes Tervo

Alavudenjärvi kaunistaa maisemaa Alavudella Etelä-Pohjanmaalla. Kaupungin keskusta on noin 160-hehtaarisen järven rannalla. Rannoilla on myös paljon viljelysmaata, eteläpohjalaisittain hyvinkin mäkisessä maastossa.

Maisema sen kuin kaunistuu ja järven tila paranee, kiitos pontevien toimien.

”Kosteikkojen rakentaminen, hoitokalastus ja rantojen raivaaminen”, projektipäällikkö Timo Rintala luettelee kolme keinoa, jotka ovat Alavudella käytössä.

Hän johtaa "Alavudenjärven ravinteet kiinni – maisema auki" -hanketta. ”Työt ovat jakautuneet usealle vuodelle. Tavoite on, että ensi vuonna olemme maalissa.”

Pahajoen ja Kohdinnotkon kosteikot ovat osa hanketta.

Lahnaa on poistettu kymmenen tonnia kahdessa vuodessa.

Viljelysmaiden kuivatusvedet ohjataan kosteikkoon sen sijaan, että ne valuisivat ojista suoraan järveen. Kuva: Johannes Tervo

Pahajoen kosteikko on Kosteikkomaailma-yrityksen suunnittelubiologin Juha Siekkisen käsialaa.

”Tarkoitus on edistää maatalouden vesiensuojelua. Viljelysmaiden kuivatusvedet ohjataan kosteikkoon sen sijaan, että ne valuisivat ojista suoraan järveen. Kosteikon ansiosta järven tila paranee”, Siekkinen tiivistää idean.

Kosteikon alkupäässä on laskeutussyvänne, joka sieppaa ravinteita ja kiintoainesta. ”Puolitoistametrinen syvänne on riittävä.”

Siekkinen suosittelee laskeutussyvänteiden rakentamista pitkänomaisiksi ja kapeiksi.

”Silloin niiden tyhjennys onnistuu tavallisella kaivurilla tai maataloustraktoriin liitetyllä imupumpulla.”

Kosteikko palvelee myös luonnon monimuotoisuutta. ”Vesilinnut ja kahlaajat viihtyvät täällä, samoin sammakot ja lepakot.”

Alue innostaa kosteikkojen lisärakentamiseen, Siekkinen arvioi. ”Tässä näkee, että luonnonsuojelu onnistuu myös aktiivisen maanviljelyn rinnalla.”

Pahajoen ylittävä silta nousuluiskineen on osa esteetöntä luontopolkua, esittelevät Timo Rintala ja Jukka Kotola. Kuva: Johannes Tervo

Uusi luontopolku nivoutuu Pahajoella kätevästi kosteikkoon. Osana polkua on joen ylittävä silta ja siihen liittyvät nousuluiskat.

Luontopolku jatkuu kosteikon patovallia pitkin ja yhdistyy Alavudenjärveä kiertävään tie- ja polkuverkkoon.

”Rantareitin pituus on 8,5 kilometriä. Uskon, että ulkoilijat ottavat sen omakseen”, Rintala sanoo.

Hoitokalastuksen aktiivit Raine Olkkonen ja Erkki Peltonen siirtävät katiskoja matalimmille pyyntipaikoille. "Lahnaa on nostettu kymmenen tonnia kahdessa vuodessa", he kertovat. Kuva: Johannes Tervo

Hoitokalastajien saalis on pääosin lahnaa.

”Sitä on nostettu kymmenen tonnia kahdessa vuodessa”, kertoo hoitokalastukseen aktiivisesti osallistuva Erkki Peltonen Sapsalammin kalastusseurasta.

Hoitokalastus alkoi syksyllä 2017 ja kesti koko viime kesän. Työ jatkuu tänä keväänä.

Alavudenjärven syvin kohta on 9,5-metrinen. Syvimmistä paikoista kalaa pyydystetään nuottaverkolla. Se on 300 metriä leveä ja 14 metriä syvä viritys, jota vedetään kahden lautan voimin. Matalissa vesissä käytetään katiskoja.

Alavuden Tervajalat -yhdistyksen talkoolaiset Sinikka Vartiamäki, Ahti Vartiamäki ja Anne Pänkälä raivasivat reittiä paikalle, johon rakennetaan laavu. Alavuden Tervajalat on Suomen Ladun paikallisosasto. Kuva: Johannes Tervo

Pahajoen kosteikon suunnitelma on Juha Siekkisen käsialaa. Kuva: Johannes Tervo

Nyt Alavudella valmistuneet kosteikot tuskin jäävät viimeisiksi.

”Maanomistajat ovat tänä vuonna tuoneet tarjolle kolme uutta kosteikkokohdetta, jotka elykeskus on ottanut suunnittelukilpailutukseen”, Rintala kertoo.

Hän toivoo, että uusiin kohteisiin saataisiin rahoitus seuraavalla tukikaudella. Se alkaa vuonna 2021.

Alavudenjärven toimenpidesuunnitelma suosittaa järven valuma-alueelle noin 30 kosteikon rakentamista.