vierasyliö Ylipainoepidemia pitää pysäyttää
Ei ole kauankaan siitä kun ilmoitettiin, että ylipainoisia ihmisiä on maapallolla yhtä paljon kuin aliravittuja. Nyt on syytä vielä suurempaan huoleen. YK-tilastot osoittavat, että aikuisväestöstä lähes kaksi miljardia on ylipainoisia, aliravittuja on 1,2 miljardia.
Vuoden 2003 jälkeen on ylipainosten määrä lisääntynyt 25 prosenttia ja heidän osuutensa on väestöstä kasvanut osuus 23:sta 38 prosenttiin.
Kolme neljästä amerikkalaisesta on nyt ylipainoisia. Vielä huolestuttavampaa on, että 36 prosenttia aikuisista ja 17 prosenttia lapsista on lihavia. Nykyisen trendin mukaan puolet amerikkalaisista tulee vuonna 2030 olemaan lihavia.
Meillä suomalaisillakaan ei ole syytä ylpeilyyn.
Miehistä kaksi kolmesta ja naisista puolet ovat ylipainoisia. Viidennes niin naisista kuin miehistä on lihavia. Myös lasten keskuudessa ylipainoisuus ja lihavuus ovat lisääntymässä.
Taloudelliset, kulttuuriset ja perinnölliset tekijät vaikuttavat painotrendeihin. Kahden viime vuosikymmenen aikana kasvavat tulot ovat myös näkyneet ylipainon lisääntymisenä. Näin on ennen kaikkea rikkaissa maissa mutta yhä useammin myös köyhissä. Esimerkiksi Sierra Leonessa ylipainoisten ihmisten osus on 38 prosenttia ja Simbabwessa 39 prosenttia.
Myös Lähi-idässä ja monissa latinalaisamerikkalaisissa maissa ylipaino on yleistä. Esimerkiksi Brasiliassa ylipainoisten osuus on 53 prosenttia. Toisaalta 20 alhaisimman ylipainoisuuden maat ovat melkein kaikki köyhiä afrikkalaisia ja aasialaisia maita.
OECD-maissa puolet aikuisväestöstä on ylipainoisia. Näistä Japanissa osuus on on alhaisin, 23 prosenttia ja Ranskassa toiseksi alhaisin, 42 prosenttia.
Globaalisti suurempi osuus naisista on ylipainoisia kuin miehistä. Tämä koskee ennen kaikkea köyhiä maita, joissa monet paikalliseen, kulttuuriin perustuvat tekijät vaikuttavat painoon. Rikkaissa maissa erot sukupuolten välillä ovat pienet. Hoikimmat naiset löytyvät Sveitsistä ja Ranskasta.
Tulojen noustessa ylipainoistenkin osuus lisääntyy, mutta vain 5 000 dollarin tasoon asti. Ylipaino tuo usein mukanaan terveysongelmia, ennen kaikkea kakkostyyppi diabeteksen, mutta myös sepelvaltimotaudin, kohonneen verenpaineen, sappikivet ja jotkut syöpämuodot.
USA:ssa ylipainoisuuteen liittyvät taudit vastaavat jo viidesosasta kaikista terveysmenoista. Perheillä on varaa syödä kaikkea enemmän ja erityisesti paljona sokeria ja rasvaa sisältäviä ruokia.
Ihmiset syövät enemmän pitkälle prosessoituja elintarvikkeita, joita yritykset tehokkaasti markkinoivat. Nämä ”pehmeät”ruuat tarvitsevat pilkkoutuakseen vähemmän energiaa, jonka seurauksena keho varastoi enemmän kaloreita.
Aliravitut naiset synnyttävät vauvoja, joiden paino on ”ohjelmoitu” kasvamaan.Tämä merkitsee, että sellaisissa kehitysmaissa, joissa ravitsemustilanne paranee tulee lapsista helposti ylipainoisia.
Sama pätee naisiin, jotka lapsina olivat aliravittuja. Monet hormonit vaikuttavat nälän ja kylläisyyden tuntoon. Greliini viestittää, että keho tarvitsee ruokaa kun taas leptiini ilmoittaa aivoille, että on aika lopettaa syöminen.
Monet muutkin aineet vaikuttavat energian kulutukseen. Kun syödään runsaasti sokeria sisältävää ruokaa, aivot erittävät dopamiini-nimistä ainetta. Tämä saa aikaan hyvän olon tunteen, joka voi johtaa liian suureen kulutukseen.
Kun ihminen lihoo, kylläisyyshormoni leptiinin tuotanto kasvaa niin paljon, etteivät aivot enää reagoi siihen. Kun henkilö yrittää laihtua leptiinin taso laskee ja aivot signaloivat, että hän näkee nälkää, vaikka hänellä on suuret rasvavarastot. Keho tekee parhaansa, ettei paino laskisi.
Luolamies sen sijaan ei tiennyt mistä hän saisi seuraavan ateriansa ja siksi oli järkevää varastoidaan ylimääräinen ravinto. Mutta nyt biologinen koneistomme ei ole sopusoinnissa modernin elämäntyylin ja ruokavalion kanssa.
Kaksostutkimukset osoittavat, että taipumus lihavuuteen on osaksi perinnöllinen. Tämä ei kuitenkaan merkitse, että geenit ratkaisevat tuleeko henkilöstä lihava. Ympäristö- ja muut tekijät ovat vähintään yhtä tärkeitä. Eivätkä geenit pysty selittämään ylipainoisten ihmisten määrän nopeaa kasvua.
Mitä pitäisi tehdä huolestuttavan trendin pysäyttämiseksi? Toistaiseksi useimmat maat ovat tyytyneet vaarojen tiedottamiseen ja edistämällä siirtymistä terveellisempiin ruokavalioihin ja elämäntyyleihin, esimerkiksi helpottamalla ihmisten mahdollisuuksia pyöräillä töihin.
On kuitenkin aivan selvää, ettei tämä riitä. Joissakin maissa on siksi kokeiltu muitakin menetelmiä.
USA:ssa New Yorkin kaupunginjohtaja Michael Bloomberg on ehdottanut, että jättipakkauksissa myytyjä sokeripitoisia juomia verotettaisiin. Esitys on kohdannut voimakasta vastustusta. Ranskassa verotetaan jo sokeapitoisia juomia ja suunnitellaan palmuöljyn verottamista.
Meillä verotetaan makeisia, jäätelöä ja virvoitusjuomia, mutta ehdotettua sokeriveroa ei ole hyväksytty.Tutkijat sanovat, että ollakseen tehokas tuollaisen veron tulisi olla 20 prosentin luokkaa.
Tanska otti hiljakkoin käyttöön tyydytetyn rasvaveron ja suunnitteli sokeriveroa, mutta on nyt luopunut näistä. Yrityssektori vastusti veroja, niin kuin meilläkin. Onkin vaikeaa väittää, että jokin elintarvike on terveellinen ja jokin toinen vahingollinen.
Jotkut tutkijat toteavat, että niin sanotun ”roskaruuan” verottaminen rajoittaa yksilön oikeutta syödä mitä hän haluaa. Toisaalta on ilmeistä, että ylipainon seurauksena valtavasti lisääntyvät sairauskulut vaativat valtiolta, kunnilta ja kouluilta aktiivisempia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.
Yrityksetkin voisivat tehdä enemmän. USA:ssa Safeway-elintarvikeketju myöntää ei-ylipainoisille työntekijöilleen alennuksia terveysvakuutuksesta. Mutta avainasemassa ovat tietysti kodit, joissa lasten ylipaino saa alkunsa.
U. B. LINDSTRÖM
Kirjoittaja on kehitys- ja ympäristökysymyksiin erikoistunut professori.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
