Ensi vuonna käyttöön uusia hehtaaritukia
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus astuu voimaan ensi vuonna. Ensi vuonna viljelijä voi sitoutua nykyisen ympäristötuen korvaavaan ympäristökorvaukseen sekä saada uutta viherryttämistukea.
Viherryttämistuella tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden on tarkoitus edistää ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisaa maataloustuotantoa.
Viherryttämistuki on yksi EU:n kokonaan rahoittamista suorista tuista nykyisen tilatuen korvaavan perustuen sekä nuorten viljelijöiden tuen ja tuotantosidonnaisten tukien ohella.
Viherryttämistuen suuruutta ei ole vielä päätetty, mutta alustavissa kaavailuissa on puhuttu noin 70 eurosta hehtaarille, kertoo neuvotteleva virkamies Pia Lehmusvuori maa- ja metsätalousministeriöstä.
Tukisummia ynnäillessään kannattaa ottaa huomioon, että viherryttämistukeen käytettävä summa on leikattu nykyisen tilatuen määrästä. Uudella tukikaudella tilatuen korvaavaa perustukea maksetaan siten vähemmän kuin tilatukea tällä hetkellä.
Viherryttämistukea saadakseen viljelijän on noudatettava kolmea toimenpidettä. Jokaiselta tilalta ei edellytetä kuitenkaan konkreettisia toimia kaikissa toimenpiteistä tilan sijainnista, viljelyalasta sekä viljelyssä olevin nurmien ja palkokasvien sekä kesantoalan määrästä riippuen.
Voit tarkistaa oheisesta kaaviosta, mitkä toimenpiteistä koskevat omaa tilaasi. Vastaamalla kaavion kysymyksiin saat selville, mitä tilaltasi tuen vastineeksi vaaditaan.
On kuitenkin syytä tiedostaa, että tässä vaiheessa tiedot ovat osittain alustavia.
Osa viherryttämistuen säännöistä on annettu EU-säädöksissä, jotka on jo vahvistettu, mutta ehdoissa on myös kansallista päätösvaltaa. Niiden osalta lopulliset tukiehdot varmistuvat ensi talvena, kun kansalliset lait ja asetukset on hyväksytty ja ensi vuoden tukihakuoppaan tekstit ovat valmiita, Lehmusvuori korostaa.
Viherryttämistuki saattaa ehtoineen tuntua aluksi monimutkaiselta, Lehmusvuori pohtii. ”Mutta kun sen vaatimukset omalle tilalleen on itselleen selvittänyt, huomaa vaatimusten olevan loppujen lopuksi varsin yksinkertaisia.”
”EU:n komission alkuperäinen ehdotus viherryttämistuesta ei sisältänyt paljonkaan poikkeusmahdollisuuksia, mutta jäsenmaat ja EU:n parlamentti halusivat tukeen poikkeuksia.”
Poikkeuksia haluttiin esimerkiksi sellaisille tiloille, joilla on paljon nurmea. Jos komission alkuperäiset suunnitelmat olisivat toteutuneet, niiden olisi pitänyt vähentää nurmialaa täyttääkseen viherryttämistuen vaatimukset.
Suomi on puolestaan vaatinut vapautusta ekologisesta alasta metsäisille alueille, joilla ei ole metsäisyyden vuoksi yksipuolista peltoviljelyä.
Myös useimpien tukien vaatimuksena oleviin täydentäviin ehtoihin on tulossa ensi vuoden alussa muutoksia. Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten määrä tiivistetään nykyisestä 13:sta seitsemään, lakisääteisten hoitovaatimusten määrä puolestaan 18:sta 13:een.
Muutoksia lakisääteisiin hoitovaatimuksiin on luvassa esimerkiksi uuden nitraattiasetuksen myötä.
Vaikka täydentävien ehtojen määrä vähenee aiemmasta, pääsääntöisesti vaatimukset ovat lähes samantasoiset kuin nykyisin.
Esimerkiksi kasvinvuorottelua koskeva vaatimus on poistettu täydentävistä ehdoista siksi, että viljelyn monipuolistamista edellytetään jatkossa viherryttämistuen ehdoissa.
MT kertoo täydentävistä ehdoista tarkemmin myöhemmin tämän vuoden aikana.
Tuotantosidonnaisiin tukiin oikeutettujen viljelykasvien joukko täydentyy kahdella uudella viljelykasvilla tukiuudistuksen myötä. Tähänastisten valkuais- ja öljykasvien sekä tärkkelysperunan lisäksi tuotantosidonnaista tukea aiotaan maksaa rukiille ja sokerijuurikkaalle.
Vuosina 2015–2020 ruis ja sokerijuurikas jakavat keskenään tuotantosidonnaisten tukien potista osuuden, joka on 2,4 prosenttia tuotantosidonnaisten tukien kokonaismäärästä.
Alustavasti niiden tukeen on varattu ensi vuodelle 2,5 miljoonaa euroa.
Öljy- ja valkuaiskasveille tuotantosidonnaisia tukia maksetaan ensi vuonna 6,3 miljoonaa euroa, mikä on kuusi prosenttia tuotantosidonnaisiin tukiin varatusta kokonaissummasta.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

