Kauppasopu mylläisi kananmunien markkinat
BRYSSEL (MT)
EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä vapaakauppasopimuksesta TTIP:stä neuvottelevien täytyy tehdä selkeä arvovalinta kananmunamarkkinoiden kohdalla.
Heidän täytyy päättää, voiko EU suojata kanojen parempia tuotanto-olosuhteita tuontitullilla.
Tulli on tällä hetkellä 30 senttiä kiloa kohden.
Tullin ansiosta munien markkinahinta EU:ssa on tällä hetkellä Euroopan eduksi. Jos TTIP poistaa tullin, repeää hintaero USA:n eduksi.
”Neuvottelun tavoitteena on lähtökohtaisesti tullien poistaminen. Voi kuitenkin olla, että lopulta herkille tuotteille sovitaan tulli”, Euroopan kananmunateollisuutta edustavan EUWEP:n puheenjohtaja Jan Lähde arvioi.
Tullin poistaminen tarkoittaisi suurin piirtein samaa kuin että EU hyväksyisi hormonilihan tuonnin. USA:ssa vaatimukset kanojen hyvinvoinnille ovat selkeästi EU:a kevyemmät.
Lähteen mukaan USA:ssa ei ole näköpiirissä lainsäädäntöä, joka tiukentaisi kanojen hyvinvointilakeja EU:n tasolle.
Niinpä ollaan pattitilanteessa. EU ei ole valmis tinkimään neuvotteluissa ruuan laadusta. Lähde olettaa sen koskevan myös kananmunantuotantoa.
”Työvoima ja rehut ovat USA:ssa edullisempia. Se on heidän kilpailukykyä ja sen kanssa meidän on pärjättävä. Mutta huonompaa laatua emme tuota”, Lähde sanoo.
Jan Lähde muistuttaa, että Euroopan unionissa eläinten hyvinvointia on parannettu, koska kuluttajat niin vaativat.
”Tiedettiin, että häkkien koon kasvattaminen nostaa hintoja. Vapaa kauppa vesittää kaiken, mitä täällä on tehty, ellei USA:ssa nosteta vaatimustasoa”, Lähde sanoo.
Kun häkkien koosta päätettiin, tuottajat ehdottivat, että tuontimunilta vaaditaan samoja ehtoja. Siihen ei suostuttu.
USA:ssa tilaa kanaa kohti on tavallisesti 350–400 neliösenttiä. Vuonna 2012 EU:n minimi nousi 750 neliösenttiin.
Se nosti tuotantokustannuksia 6,6 prosenttia.
”Jos hallin koko kaksinkertaistuu, yleensä aika moni muukin asia kallistuu”, Lähde sanoo.
EU:n lainsäädännön osuus tuotantokustannuksista on 15,1 prosenttia, EUWEP laskee. Listalla on sekä eläinten hyvinvointia ja ympäristöä parantavia pykäliä.
Jos TTIP-neuvottelijat ryhtyvät yhtenäistämään markkinoita, se koskee Lähteen arvion mukaan tuotanto-oloja. Tiukemmat ympäristösäännöt jäävät vielä EU-tuottajan taakaksi.
Kuluttajamarkkinoilla kuluttajan ääni kuuluu, mutta toisin on teollisuudessa. Suurin osa tuonnista on teolliseen käyttöön tarkoitettua munajauhoa.
Se on edullista rahdata, se säilyy pitkään ja sitä on saatavilla montaa laatua.
Osa teollisuudesta kuuntelee kuluttajaa ja katsoo valtiksi käyttää eurooppalaista munaa. Mutta eivät kaikki, sillä valmisruuan raaka-aineiden alkuperä on helppo hämärtää.
”Osa katsoo vain hintaa, ja vastuullisten yritysten kilpailukyky heikkenee”, Lähde sanoo.
Jauheita tai jalosteita tuovan ei tarvitse välittää Suomen salmonellarajoituksista. Ne koskevat vain tuoreita munia. Jalosteet on pastöroitu, joten niistä salmonella on kuollut.
Tuonti uhkaa muualtakin, sillä ukrainalaisen ja intialaisen munajauheen hinta on jo nyt tullista huolimatta eurooppalaista halvempi.
Intia nousi viime vuonna USA:n ohitse unionin suurimmaksi tuontimaaksi.
”Ei Intian tuonti johdu saatavuusongelmista täällä tai hyvästä laadusta. Se johtuu hinnasta”, Lähde tuumaa.
Tuonti on nykyisin noin kaksi prosenttia kulutuksesta. Euroopassa keltuaisen kysyntä on suurempi kuin valkuaisen. EU:sta viedään valkuaista.
Pohjoismaiden ainoa munajauhetehdas on Ruotsissa.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

