EU-maat saavuttivat sovun puolustuspolitiikkaa linjaavasta strategisesta kompassista

Suomea edustaa ulkoministerikokouksessa Pekka Haavisto (vihr.) LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER 

EU:n ulko- ja puolustusministerien yhteiskokouksessa on saavutettu sopu EU:n strategisesta kompassista. Asiakirja linjaa EU:n puolustusyhteistyötä tuleville vuosille. Sovusta kertoi Suomen EU-edustusto Twitterissä.

Strategista kompassia on valmisteltu pitkään, mutta Venäjän hyökkäyksen jälkeen asiakirjan sisältöä viilattiin vielä uudelleen.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoi aiemmin tänään, että strategiseen kompassiin on lisätty tuoretta tilannekuvaa siitä, mitä Venäjän hyökkäys merkitsee Euroopalle ja millaisia uusia turvallisuusuhkia se on luonut.

EU-keskustelussa keskeisessä roolissa on ollut EU:n energiariippuvuuden vähentäminen Venäjästä. Muun muassa pääministeri Sanna Marin (sd.) on vaatinut, että EU-maiden on lopetettava Venäjän sotatoimien rahoittaminen energiaostoilla.

Toissa viikolla epävirallisessa EU-huippukokouksessa linjattiin, että riippuvuutta on vähennettävä niin pian kuin mahdollista.

Osa EU-maista on varsin riippuvaisia venäläisenergiasta. Etenkin venäläisestä maakaasusta luopuminen on tietyille maille vaikea pala. Marin on arvioinut, että Suomelle venäläisenergiasta luopuminen ei ole yhtä vaikeaa kuin monelle muulle.

Ulkoministerikokoukseen saapuessaan Ruotsin ulkoministeri Ann Linde sanoi, että suurien pakotepakettien jälkeen seuraavista askelista tulee yhä vaikeampia. Hänen mukaansa EU-maiden yhtenäisyyden säilyttäminen olisi tärkeää.

Myös Ruotsi on valmis lopettamaan venäläisenergian tuonnin, mutta Ruotsin tilanne on samanlainen kuin Suomella, eli luopuminen ei ole niin vaikeaa kuin joillekin muille.

Linde uskoo, että kysymys maakaasusta on kaikkein vaikein.

Pakotteiden kautta synnytetyn paineen lisäksi EU on tukenut Ukrainaa esimerkiksi lähettämällä aseita.

Ulkoministerien on tarkoitus tänään keskustella myös rauhanrahaston kautta annettavan ase- ja puolustustarvikeavun tuplaamisesta Ukrainalle. Epävirallisessa EU-huippukokouksessa EU-maiden johtajat linjasivat, että alun perin 500 miljoonan euron tukisummaa kasvatettaisiin miljardiin euroon.

Ulkoministerikokouksessa keskustellaan tukitoimien lisäksi Ukrainan tilanteesta laajemmin.

"Ennen kaikkea humanitaarinen tilanne siellä huolestuttaa. Olin viikonloppuna yhteydessä myös Kansainväliseen Punaiseen Ristiin muun muassa Mariupolin tilanteesta kysyen, mitä vielä voimme tehdä enemmän", Haavisto kertoi.

Ukrainan eteläosassa sijaitseva satamakaupunki Mariupol on jo lähes täysin tuhottu. Kaupungissa on edelleen loukussa yli 300  000 ihmistä.

EU:n ulkopolitiikkaa johtava korkea edustaja Josep Borrell kutsuu Venäjän toimia Mariupolissa valtavaksi sotarikokseksi. Hän totesi ulkoministerikokouksen alussa, että Venäjä tuhoaa kaiken ja pommittaa tappaakseen kaikki.