Maitotilallinen perhevapaiden uudistuksesta: "Yhteiskunnan määräily ja sekaantuminen on hyvin epätoivottavaa"

Hanna Luukinen toivoo, että kunnat tarjoavat perheille lastenhoitoapua. Kuva: Anne Anttila

Maitotilallinen Hanna Luukinen pitää perhevapaauudistuksen kaatumista ainoana järkevänä ratkaisuna. Jos isälle olisi suunnitelman mukaan korvamerkitty neljä kuukautta vanhempainvapaata, perhesuunnitteluun olisi maatiloilla otettava vuodenajatkin mukaan.

"Meillä olisi ollut mahdotonta, että isä olisi ollut kesäisin, konetöiden sesonkina kotona", Luukinen huomauttaa.

Hän vastaa tilalla lypsystä ja on hoitanut molempia lapsiaan kotona. Äitiyslomalla Luukista sijaisti lomittaja.

"Kun lomittajan saa kerran opastettua lypsyyn, mitä järkeä olisi kesken perhevapaan vaihtaa lomittaja tekemään yhtäkkiä isännän töitä", Luukinen ihmettelee.

Hän muistuttaa, että maatiloilla voidaan kyllä joustavasti omalla porukalla päiväkohtaisesti sopia, kumpi hoitaa lapsia ja kumpi eläimiä.

"Siihen sekaantuminen ja yhteiskunnan määräily on hyvin epätoivottavaa", Luukinen kuvailee.

"Suunniteltu perhevapaiden puolittaminen varmaan toimii, jos molemmat ovat töissä kaupan kassalla. Maatiloilla ajatus on aika mahdoton."

Tällä hetkellä perhevapaat jakaantuvat kolmeen eri jaksoon. Äitiysvapaa on noin neljä kuukautta. Äitiysraha on riippuvainen äidin tuloista.

Äitiysvapaan jälkeen alkaa vanhempainvapaa, joka jatkuu siihen asti, että lapsi täyttää noin yhdeksän kuukautta. Tämän vapaan voi pitää kumpi tahansa vanhemmista ja siitä maksettava vanhempainraha on myös ansiosidonnainen.

Isyysvapaa on enintään 54 arkipäivää. Molemmat vanhemmat voivat olla kotona yhtä aikaa 1-18 arkipäivään.

Vanhempainvapaan jälkeen toisen vanhemman on mahdollista saada kotihoidontukea. Sitä maksetaan alle kolmivuotiaasta 336 euroa kuukaudessa, alle 3-vuotiaasta sisaruksesta lisäksi noin sata euroa. Lisäksi, tuloista riippuen, perheen on mahdollista saada hoitolisää.

Luukinen pitää kotihoidontuen tasoa mitättömänä. Hän teki lastenhoidon lisäksi töitä ja piti tukea korvauksena siitä, että maatilan työt olivat lasten kanssa hankalampia.

"Kyllä kotihoidontuki pitäisi saada tuplattua. Jos sitä saa palkan sijaan, niin eihän sillä elä", Luukinen kuvailee.

Nyt kaatuneessa mallissa kotihoidontukea haluttiin entisestään laskea 200 euroon kuussa, kun lapsi täyttää kaksi vuotta.

Päiväkotihoito olisi ollut tilan lapsille epärealistinen vaihtoehto: lähin päiväkoti on 17 kilometrin päässä.

"Nuorempi lapsista kävi hoidossa 10 päivää kuukaudessa osa- ja vuorohoidossa. Se oli vanhemmille kyydityksineen älyttömän raskasta, vaikka olikin lapsen etu", Luukinen muistelee.

"Autossa istumisen lisäksi hommassa rassasivat yllätykset: jos navetassa tapahtui jotain odottamatonta, suunnitelmat menivät uusiksi ja sitten piti soitella päiväkotiin ja yrittää järjestellä aikatauluja uudestaan."

Joustava ja tarvelähtöinen lastenhoitoapu olisi maatilojen perheille tärkeää. Luukisilla mummo asuu samassa pihassa, mutta kaikki eivät ole yhtä onnekkaassa asemassa.

"Kunnan pitäisi tarjota mahdollisuutta kotihoitoon niin, etteivät perheet jää yksin haasteiden kanssa", hän painottaa.

Nyt tilan lapset ovat jo 7- ja 10-vuotiaita ja Luukinen kuvaileekin tilanteen helpottaneen pikkulapsiajoista huomattavasti.