Työmarkkinajärjestöt epätietoisia yhteiskuntasopimuksen tavoitteesta

Normal

0

false

false

false

EN-US

X-NONE

X-NONE

MicrosoftInternetExplorer4

Työmarkkinajärjestöille ei ole vieläkään täysin valjennut, mitä hallituksenmuodostaja Juha Sipilä (kesk.) täsmälleen ottaen hakee yhteiskuntasopimuksellaan.

"Odotamme mielenkiinnolla Juha Sipilän tapaamista", sanoi toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola eilen UP-uutispalvelulle.

Sipilä teki viime viikon torstaina työmarkkinoiden keskusjärjestöille kolme kysymystä, joihin hän sai vastaukset sähköpostitse tiistaina kello 15:een mennessä. Sipilä kysyi työmarkkinajärjestöjen näkemyksiä tuottavuuden nostamiseen, työllistymisen kynnyksien madaltamiseen sekä työttömyysturvan tekemiseen aktivoivammaksi.

Epätietoisuus vallitsee siitä, mikä olisi yhteiskuntasopimuksen tarkoitus.

"Yhteiskuntasopimus on perin juhlallinen nimitys, mutta suomen kielellä ei kai parempaakaan nimitystä ole. Tuskin kuitenkaan tarkoitetaan juridisesti sitovaa sopimusta. Olisiko se ehkä keskeisten toimijoiden yhteinen näkemys", Palola aprikoi.

Viisastenkiviä järjestöjen vastauksista tuskin löytyy, sillä kysymykset ovat laajoja ja ehdotuksia on ennenkin kuultu monenlaisia.

Useiden vuosien palkkojen sitomisen sijaan Palola pitää todennäköisempänä, että työmarkkinajärjestöt sopivat nyt työllisyys- ja kasvusopimuksen yhden vuoden jatkosta. Eli vuoden 2016 palkankorotuksista.

"Palkkaratkaisun pohjana täytyy olla jonkinlainen näkemys maan hallituksen päätöksistä, jotka koskevat veroja ja maksuja."

Palolan mukaan STTK:ssa tavoitellaan ostovoiman kasvua tai vähintäänkin säilymistä ennallaan.

"Käytännössä tämä tarkoittaa, että uuden hallituksen linjaukset ovat tiedossa toukokuun aikana ja palkkaratkaisusta neuvotellaan kesäkuun alkupuoliskolla."

Sellainen ei Palolan mielestä käytännössä toimi, että hallitusta neuvotellaan kokoon rinnan yhteiskuntasopimuksen kanssa. Etenkään jos yhteiskuntasopimukseen sisältyy palkkaratkaisu.

Työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkovuodessa kysymys on ainoastaan palkankorotuksista, ei työelämän laatuasioista. Ne tulevat Palolan mukaan kyseeseen sitten, jos laajempaa yhteiskuntasopimusta ryhdytään tekemään.

"Se ei käy, että sovitaan pelkästään palkansaajan oikeudellisen aseman heikentämisestä purkamalla työelämän sääntelyä ja lisäämällä joustoja. Ja että se vielä kruunattaisiin lähestulkoon nollalinjan palkankorotuksilla. Siitä ei synny yhteiskuntasopimusta."

"Jos joustoelementtejä halutaan, täytyy löytyä myös turvaelementtejä."

Palolan mielestä parhaita tuloksia saadaan, kun työmarkkinapolitiikka ja hallituksen talous- ja finanssipolitiikka kulkevat samaan suuntaan.

"Sillä on ennenkin saatu parhaat tulokset. Se on olut hyvä suomalainen tapa, enkä näe syytä, miksi siitä pitäisi luopua."