"Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet pitää pystyä siirtämään pois Suomesta"

"Meidän pitää kiireellisenä kysymyksenä pystyä estämään ihmisten katoaminen siinä vaiheessa, kun he saavat kielteisen turvapaikkapäätöksen. Keinoina on muun muassa säilöönotto tai matkustusasiakirjojen haltuunotto", sisäministeri Kai Mykkänen sanoo. Kuva: Kari Salonen

Suomen vastanottokeskuksissa on parhaillaan 10 000 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta henkilöä. Osalla valituskierre hallinto-oikeuksissa yhä jatkuu, mutta on todennäköistä, että useimmat heistä tulevat saamaan kielteisen päätöksen myös jatkossa.

Sisäministerinä aloittanut Kai Mykkänen (kok) näkee pakolaisten maahanmuuton sukupolvemme suureksi kysymykseksi:

"Lähivuosien aikana ensimmäistä kertaa maan historiassa meille uhkaa muodostua merkittävä laittoman väestön ryhmä. Jos oleskeluluvan edellytykset eivät Suomen oikeusjärjestelmän läpikäyneenä täyty, tänne ei voi jäädä."

Mykkäsen mukaan tilannetta on arvioitava myös inhimillisesti, mutta läpi sormienkaan ei voi katsoa. Laittomasti maassa olevalla väestönosalla ei ole maahan jäädessä paljon muita vaihtoehtoja kuin hakeutua harmaaseen talouteen ja rikollisuuteen.

Suuri osa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista Suomeen tulleista pakolaisista on irakilaisia. Viime vuonna Irakiin palasi vapaaehtoisesti noin tuhat irakilaista Suomesta ja joitakin satoja avustetun palautuksen kautta.

Palanneiden ja palautettujen henkilöiden määrä on ministeri Mykkäsen mukaan "aivan liian pieni suhteutettuna lainvoimaisen päätöksen saaneiden määrän kasvuun".

Hallituksella on ministeri Mykkäsen mukaan 25 kohdan ohjelma pakolaispolitiikan osalta, ja hän aikoo tehostaa ja vauhdittaa sen toimeenpanemista.

Sisäministeri Mykkänen on esittänyt pakolaisvirran painopisteen siirtämistä rajan yli kävelevistä turvan hakijoista kiintiöpakolaisiin, joita otettaisiin suoraan pakolaisleireiltä ja selvästi nykyistä enemmän.

Miten se käytännössä järjestettäisiin ja millä aikataululla uusi sisäministeri näkee mahdolliseksi puuttua Suomen nykyiseen pakolaispolitiikan ydinkysymyksiin?

Kai Mykkänen vastaa vastakysymyksellä:

"Kun olemme Euroopassa harjoitelleet muuttoliikkeiden hallintaa tuhansia vuosia, niin onko kehityksen huippu todella järjestelmä, joka perustuu ihmisten salakuljettajiin ja tuottaa satoja tuhansia kielteisen päätöksen saaneita, joita on vaikea palauttaa?"

Mykkäsen mukaan EU:ssa olisi järkevämpää yhteisenä politiikkana valita moninkertainen määrä kiintiöpakolaisia suoraan leireiltä eikä nykyiseen tapaan, joka ylläpitää työläitä prosesseja ja laitonta ihmissalakuljettamista.

"Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat naiset ja lapset eivät nykyisin pääse edes yrittämään pakolaiseksi, koska matka (turvallisempaan maahan) on kallis ja vaarallinen."

Aikaa yhteisymmärryksen saaminen EU:ssa vaatii. Mykkänen aikoo pitää aihetta yllä EU:n sisäministerien neuvostossa. Hän kertoo tapaavansa maahanmuuttoviraston edustajia tulevana maanantaina ja EU-komission maahanmuutosta vastaavan komissaarin Dimitris Avramopoulosin ensi viikolla.

Mykkäsen mukaan myös turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan on suhtauduttava vakavasti.

Laki on selvä: ketään ei saa palauttaa henkilökohtaisen vainon, kidutuksen tai kuolemanvaaran keskelle. Siinä ministeri Mykkänen ei näe muuttamisen tarvetta.

"Mutta se on pirullisen vaikea tehtävä selvittää, kenen tarina henkilökohtaisesta uhasta on aito, ja kuka on hakemassa parempaa elämää, mikä ei ole kansainvälisen suojelun peruste."

Ministerin mukaan on vakavasti arvioitava myös sitä, tunnistaako Suomen järjestelmä turvaa aidosti tarvitsevat riittävän hyvin.

"Takaako meillä nykyinen maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuksien prosessi riittävällä varmuudella perustuslain suomien oikeuksien toteutumisen aidosti henkilökohtaisen uhan kohteena oleville henkilöille?"

Lue myös: Lähisuhdeväkivalta huolettaa Kai Mykkästä - yleisin turvallisuusongelma Suomessa