Rauhoitetut lintupedot paha uhka peltopyille

Jaakko Hakola kurkistaa ruokintalatoon, onko siellä peltopyitä. Sami Karppinen Kuva: Viestilehtien arkisto

ILMAJOKI (MT)

Ilmajoen Munakan metsästysseuran entinen puheenjohtaja Jaakko Hakola on seurannut peltopyiden elämää lakeuksilla vuodesta 1958. Lintuparvien vuotuisesta hävikistä Hakola panee kanahaukkojen syyksi 80 prosenttia.

Hakolalla oli kanakoira 1960-luvulla. Sen avulla ammuttiin kymmeniä peltopyitä vuodessa. Yhdeksän viime vuotta peltopyy on ollut Munakan alueella rauhoitettu.

Hakola jatkaa sitkeästi peltopyiden ruokkimista kotitalonsa nurkalla ja Kyrönjokivarren peltolakeuden ladoissa. Mies kantaa ruokintapaikoille tonnin viljaa vuodessa. Ahkera riistanhoitaja ahdistuu, kun pyyparvet hupenevat talven mittaan.

Jossakin parvessa voi syyskuussa olla 15 lintua, lopputalvella enää viisi. Jokaisesta parvesta pedot vievät osansa.

”Ennen vanhaan peltopyyt tulivat ruokintapaikalle aamulla ja viipyivät koko päivän. Nyt ne käyvät hätäisesti syömässä ja yrittävät loppupäivän piileskellä haukoilta”, Hakola kuvailee.

Ruokintalatoihin haukat eivät pääse. Peltopyyt pääsevät sillan alle ja pakoon neljältä sivustalta.

Latoja vain on kovin vähän verrattuna niihin aikoihin, kun esimerkiksi Koskenkorvapullon etiketti tehtiin. Myös sarkaojien ja metsäsaarekkeiden hävittäminen on muuttanut peltopyiden elinolot aiempaa karummiksi.

Hakola ja naapuriseuran Ilmajoen metsästysseuran puheenjohtaja Martti Mannersuo vaativat kanahaukan rauhoituksen purkamista. Ilmajoella tapettiin ennen rauhoitusta kymmeniä kanahaukkoja vuodessa kannan vaarantumatta.

Hakolan ja Mannersuon mukaan sydäntalvella kanahaukoilla ei ole lakeuksilla muuta ruokaa kuin peltopyitä ja fasaaneja. Metsäkanalintuja on joskus ollut runsaasti, ne ovat vähentyneet.

Syksyisin teeriä kuvien avulla metsästävät tietävät, että kanahaukka iskee samettikuvaan hyvin usein. Kanahaukka lentää teeriparven perässä.

Peltopyitä verottavat myös nisäkäspedot. Näitä petoja pystytään metsästämällä säätelemään.

Munakan metsästysseuran noin 5 000 hehtaarin alueelta pyydystettiin viime vuonna 18 kettua, saman verran supikoiria, kahdeksan minkkiä ja kaksi näätää.

Hakola ja Mannersuo haluaisivat myös huuhkajista eroon. Menneenä syksynä hirvijahdin aikaan pieneltä alalta löytyi kolme päätöntä jänistä. Mannersuon mukaan se on merkki huuhkajan saalistuksesta.

Hakolalla on useita liito-oravan pönttöjä. Kolmen huuhkajan reviiriltä liito-oravat ovat hävinneet.

Hakola näyttää Leo Lehtosen vuoden 1953 Eränkävijään kirjoittamaa artikkelia, jonka mukaan huuhkajien todettiin syöneen 10 jänistä, 15 oravaa ja 45 liito-oravaa.

Rusakkojänikset eivät enää makaa pelloilla takavuosien malliin. Ne hakeutuvat metsiin suojaan huuhkajilta, Hakola päättelee.

REIJO VESTERINEN

Avaa artikkelin PDF