Pienet ydinreaktorit herättävät kiinnostusta
Kiinnostus pieniin ydinreaktoreihin on maailmalla vahvassa kasvussa.
Pienet yksiköt voidaan liittää modulaarisesti yhteen, jolloin kokonaisuus vastaa perinteistä isoa ydinvoimalaa.
Suomalaisyhtiöistä Fortum on ilmaissut kiinnostuksensa pienvoimaloihin, Fennovoima ei halua kommentoida asiaa.
Pienet ydinreaktorit ovat perinteisesti palvelleet sukellusveneiden ja jäänmurtajien voimanlähteinä. Tulevaisuudessa muutaman sadan megawatin pienreaktorit voivat saada jalansijaa myös arkisessa, verkkoon liitetyssä sähköntuotannossa.
World Nuclear Associationin mukaan pienvoimalakonseptien kehitystyö on nyt vilkasta eri puolilla maailmaa. Kehitysprojekteissa tähdätään tyypillisesti sähkön saannon parantamiseen sekä voimaloiden toiminnan automatisointiin.
Yksi mielenkiintoinen hanke on meneillään Kiinassa, jossa sikäläinen Chinergy on aloittanut kaasujäähdytteisen fissioreaktorin rakentamisen.
Koska jäähdytys ei perustu veteen, reaktoria voidaan ajaa normaalia korkeammassa lämpötilassa. Sen toivotaan parantavan reaktorin hyötysuhdetta.
Chinergyn laitos koostuu kahdesta 105 megawatin reaktoriyksiköstä.
Jäähdyttävänä materiaalina voidaan käyttää myös metallia, mistä on saatu kokemusta erityisesti sukellusveneissä.
Kehittyneeseen fissiotekniikkaan erikoistunut tutkija Pasi Hyvärinen VTT:ltä kertoo, että pienreaktoreiden toimintaperiaate on vastaava kuin nykyisin käytössä olevissa suurissa kevytvesireaktoreissa. Teknisissä ratkaisuissa on kuitenkin eroja.
Vaikka polttoaineen palamaa pystyttäisiin kasvattamaan uuden teknologian avulla, käytetyn ydinpolttoaineen laatu ei poikkea merkittävästi isojen laitosten ydinjätteestä.
Pienenkin reaktorin ympäristöturvallisuuteen, suojaamiseen rikolliselta toiminnalta sekä jätteen käsittelyyn on panostettava lähes yhtä paljon kuin suurvoimalassa.
Se syö pienvoimalan taloudellista kilpailukykyä, koska sähköntuotannon määrä on tuntuvasti pienempi.
Taloudellisesti mielenkiintoisin konsepti onkin pienreaktoreiden hyödyntäminen yhteen niputettuina moduuleina. Osa kokonaisuudesta voi olla tuotannossa jo silloin, kun osa yksiköistä on vielä rakentamatta.
Investointi saadaan osittain tuottavaan vaiheeseen paljon nopeammin kuin perinteisessä suurvoimalaprojektissa, mikä helpottaa rahoitusta.
Laitoksen lopullinen laajuus voidaan samalla sopeuttaa toteutuvan sähköntarpeen mukaiseksi. Heti projektin alussa ei ole tarvetta sitoutua kauas tulevaisuuteen ylettyviin kulutusennusteisiin.
”Mitään ylikäymätöntä teknistä tai taloudellista estettä pienreaktoreiden yleistymiselle on vaikea nähdä”, Hyvärinen sanoo.
HEIKKI JAAKKOLA
Osa kokonaisuudesta voi olla tuotannossa jo silloin, kun osa on vielä rakentamatta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

