Saamelaiset odottavat edelleen asemansa suojelua
Saamelaiset ovat EU:n ainoa alkuperäiskansa ja heidän kielensä, kulttuurinsa ja perinteinen elämäntapansa tarvitsevat suojelua. Tämä on Inarissa tänään alkaneen Boahttevuohta–Yhdessä eteenpäin -konferenssin pääviesti.
Poro, poronhoito, vasamerkintä, vasakuolema Kuva: Kimmo HaimiAlkuperäiskansojen oikeuksia koskeva ILO 169 -sopimuksen ratifiointi eli voimaan saattaminen on kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan.
Yhdistyneet kansakunnat (YK) ja Euroopan neuvosto ovat panostaneet Suomea ratifioimaan sopimuksen. ”Tilanne nakertaa Suomen uskottavuutta kansainvälisesti”, toteaa vähemmistövaltuutettu Eeva Biaudet.
Hänen mielestään olisi aika alkaa keskustella käytännönmalleista ja tavoista, miten sopimus laitetaan toimeen.
Saamelaisten maaoikeudet ja perinteisen elinkeinon turvaaminen ovat yksi ratkaistava ongelma. Valtio omistaa 90 prosenttia saamelaisten poronhoitoalueesta.
Poronhoidon katsotaan olevan saamelaisten perinteistä elinkeinoa, mutta Suomessa se on myös kantaväestön elinkeino.
Saamen kielet ovat uhanalaisten kielten listalla. Kielen myötä kulttuuri on vaarassa hävitä. Myös saamelaisalueen ulkopuolella asuvilla saamelaisilla tulisi olla mahdollisuus ylläpitää saamen kielen taitoa.
Ratkaisua ei ole vielä löytynyt sille, ketkä kaikki voidaan lukea saamelaisiksi. Erika Sarivaara on määritellyt väitöskirjassaan statuksettoman saamelaisen henkilöksi, joka polveutuu saamelaisesta suvusta, mutta joka ei kuulu syystä tai toisesta saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
