Ukraina tarvitsee kipeästi EU-miljardeja, vaikka sen tehomaatalous pärjää myös ilman

EU:n vuodesta 2013 jäissä olleeseen laajentumiseen yritetään nyt panna vauhtia. Se on geopoliittisesti välttämätöntä sekä unionille itselleen, että itäisille ja eteläisille jäsenkandidaateille.

”Jos me emme integroi naapurimaitamme, joku muu tulee ja muuttaa ne aseiksi meitä vastaan”, EU:n laajentumiskomissaari Marta Kos linjasi Brysselissä esitellessään komission tiedonantoa.

Se ”joku” on ensisijaisesti, mutta ei silti pelkästään Venäjä.

Kiina on EU:n toinen, ennen muuta taloudellisesti kriittinen haastaja. Eikä pidä unohtaa, että USA:n nykyhallinto on pyrkinyt häikäilemättä kääntämään nykyisiä jäsenmaita ja niiden poliittisia voimia unionia vastaan.

Juuri tästä syystä laajentuminen on strateginen liike, jolla EU suojelee sekä itseään että naapurimaitaan.

EU:n laajentumiskomissaari Marta Kos esitteli uutta mallia laajentumisesta Brysselissä. Kuva: ROMEO BOETZLE

Komissio esittää nyt uutta mallia, jolla laajentuminen voidaan hoitaa tehokkaammin ja nopeammin, mutta silti siihen liittyviä riskejä torjuen.

Uudet jäsenet asetettaisiin 15 vuoden koeajalle ja ne integroitaisiin EU-yhteistyöhön asteittain. Jos maa koeaikana ottaa takapakkia oleellisissa jäsenyysehdoissa, siltä viedään enemmistöpäätöksellä äänioikeus.

Juuri yksimielisistä päätöksistä luopuminen olisi massiivinen edistysaskel kohti nykyistä toimintakykyisempää unionia.

Uusia askelmerkkejä on tarkoitus soveltaa jo nykyisiin potentiaalisiin kandidaatteihin eli Montenegroon, Albaniaan, Ukrainaan ja Moldovaan. Näistä Montenegro on potentiaalisin. Siitä voi tulla ”jäsen koeajalla” jo 2028.

Geopoliittisesti ja koko Euroopan turvallisuuden kannalta vaikein kysymys on kuitenkin Venäjän hyökkäystä viidettä vuotta torjuvan Ukrainan jäsenyys.

EU-komissio pyrkii tiedonannossaan käsittelemään Ukrainaa yhtenä jäsenkandidaattina muiden joukossa. Pyrkimys kuulostaa hyvältä, mutta ei ole sitä ja komissio myös epäonnistuu pyrkimyksissään.

EU-komissio yrittää puheenjohtaja Ursula von der Leyenin johdolla käsitellä Ukrainaa yhdenä jäsenkandidaattina muiden joukossa. Kuva: Dati Bendo

Ukraina on sotaa käyvä ja sodan vuoksi jatkuvasti konkurssin partaalla keikkuva maa. Siitä huolimatta komissio katsoo tarpeelliseksi korostaa, ettei Ukrainalle jäsenenä heru heti maatalousmiljardeja. Ja lisäksi sen mahdollisuutta ansaita rahaa itse viemällä kilpailukykyisen tehomaatalouden tuotteita muihin EU-maihin rajoitetaan.

Tämä kumarrus nykyisten jäsenmaiden suuntaan on hyytävän kylmä suihku maalle, joka taistelee koko Euroopan puolesta Venäjää vastaan ja joka tarvitsee EU:lta kaiken mahdollisen tuen pystyäkseen jatkamaan tätä taistelua.

Osa nykyisistä jäsenmaista suhtautuu ylipäätään EU:n laajenemiseen ja erityisesti maatalousjätti Ukrainan jäsenyyteen varauksellisesti tai jopa kielteisesti. Tätä vastustusta komission on pakko yrittää loiventaa.

Jos EU olisi tai edes yrittäisi olla geopoliittinen mahtitekijä, se käsittelisi Ukrainaa suoraviivaisesti erityistapauksena, jolle tasoitetaan erilainen pikakaista kohti asteittaista jäsenyyttä.

Mutta EU ei ole, eikä edes yritä olla. Vastuun tästä kantavat jäsenmaat, ei Bryssel.

EU:n laajentumiskomissaari Marta Kos esittää uusille jäsenmaille 15 vuoden koeaikaa. Kuva: ROMEO BOETZLE

Yhä edelleen, Venäjän hyökkäyssodasta, Kiinan talousvyörytyksestä ja Trumpin öykkäröinnistä huolimatta, EU-maat tuijottavat tiukan paikan tullen omaan napaansa.

Ja tiukin paikka on aina se, kun katsotaan, kuka saa rahaa ja kuka ei.