Paratiisista pätsiksi – ilmastonmuutos riuduttaa Lähi-idän

Aavikoituminen uhkaa ilmastonmuutoksen myötä Lähi-idässä yhä laajempia alueita. Kuva Jordaniasta. 

Ilmastonmuutos lämmittää kuumaa ja kuivaa Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan aluetta entisestään. Maailmanpankin mukaan sateet vähenevät alueella 20–40 prosenttia, jos lämpeneminen pysyy kahdessa asteessa.

Jos ilmasto lämpenee neljä astetta, sademäärä vähenee jopa 60 prosenttia.

Sateiden ja lämpötilojen muutokset ovat jo nyt vaikuttaneen Syyrian kriisiin ja vesijärjestelmien häirintää on käytetty alueella konfliktien aseena.

"Ilmastonmuutoksen vaikutusta konflikteihin arvioidaan usein siltä pohjalta, onko se nimenomaan aiheuttanut sodan. Tätä on vaikea todistaa esimerkiksi Syyriassa", vieraileva tutkija Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista kertoo.

"On kuitenkin varmaa, että ilmastonmuutos kiihdyttää kriisien puhkeamista ja vaikeuttaa niiden ratkaisua."

Syyriassa vallitsi ennen sotaa vuosina 2006–2010 tilastoitujen vuosien pahin kuivuus. Kuivuus vaikutti erityisesti pohjoisosien viljaviin seutuihin, jotka kuuluvat niin sanotun hedelmällisen puolikuun vyöhykkeeseen. Vyöhyke ulottuu Persianlahden pohjukasta Egyptiin, Niilin rannoille asti.

Kuivuus kiihdytti viljelijäväestön muuttoa kaupunkeihin, mikä lietsoi työttömyyttä ja levottomuutta.

Viimeisen sadan vuoden aikana hedelmällisen puolikuun alue on jo lämmennyt 1–1,2 astetta, ja sateet siellä ovat supistuneet kymmenen prosenttia.

Vaikka Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alue mielletään helposti hiekkadyyneiksi ja liekehtiviksi öljytorneiksi, maatalous on ollut maissa aina monipuolista.

Hedelmällisen puolikuun vyöhykettä on kuvailtu "ihmiskunnan kehdoksi" ja se on maatalouden synnyinseutua. Viljely ja kotieläinten paimennus alkoivat alueella jo 7 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

Pelloilla tuotetaan vehnää, riisiä, maissia, ohraa, linssejä, öljykasveja, vihanneksia ja hedelmiä. Lisäksi kasvatetaan erilaisia mausteita ja esimerkiksi ruusuja, joista valmistetaan ruusuvettä mausteeksi ja hajusteeksi.

FAO:n mukaan noin 40 prosenttia alueen väestöstä asuu maaseudulla ja melkein 30 prosenttia on riippuvaisia maataloudesta elinkeinona.

Yhteensä asukkaita on nyt melkein 300 miljoonaa, ja väestönkasvusta ennustetaan merkittävää.

Alueella on pitkä historia ympäristöongelmien kanssa: Jo osa ensimmäisistä korkeakulttuureista tuhoutui taitamattoman kastelun aiheuttaman viljelymaan vettymisen ja suolaantumisen vuoksi.

Nyt vähentyvää vettä joudutaan johtamaan yhä enemmän viljelysmaille, joka taas puolestaan aiheuttaa kuivuutta muilla alueilla.

Ilmastonmuutoksen lisäksi ongelmia aiheuttavat saasteet. Isis sytytti Irakissa tuleen monia öljylähteitä ja tuhosi öljynkäsittelylaitoksia perääntyessään taisteluista maan pohjoisosissa vuonna 2016.

Rauhanjärjestö Pax:in mukaan myrkylliset palokaasut aiheuttavat paitsi välittömiä terveysongelmia, myös pitkänajan vaikutuksia kuten maksa- ja munuaisongelmia, syöpiä sekä sikiöiden epämuodostumia.

Jo ennen konfliktia Irakilla oli vakavia ympäristöongelmia hoidettavanaan: tehoton hallinto on johtanut vesivarojen tuhlaukseen ja pilaantumiseen.

Maan vesiyhteistyö naapurimaiden kanssa on epäonnistunut ja ne ovat padonneet ja käyttäneet vettä jokien yläjuoksuilla kestämättömästi.

Yksi Irakin naapurimaista on suhteellisen vakaa Saudi-Arabia. Maassa ei ole kärsitty taisteluista, mutta kaupungistuminen aiheuttaa runsaasti ympäristöongelmia, jopa tulvia.

"Asfaltti ja betoni eivät pidätä vettä kuten metsät", kertoo vuoristometsien muutosta alueella tutkinut geoinformatiikan professori Petri Pellikka Helsingin yliopistosta.

Vuoristometsillä on suuri rooli veden pidättämisessä. Pellikka on havainnut tutkimuksissaan Itä-Afrikassa, että trooppiset pilvimetsät keräävät ilmasta vettä viidenneksen enemmän kuin avoin alue. Sama mekanismi toimii Arabian vuoristossa, vaikka metsät ovatkin pienempiä.

"Rinteillä sijaitsevat pilvimetsät kaappaavat kosteutta suoraan ilmasta. Kasvillisuus imee vettä itseensä ja hidastaa sen kiertoa."

Väestön siirtyessä kaupunkeihin myös ruuantuotanto keskittyy pienemmälle alueelle. Laidunnus aiheuttaa paitsi taimien vähentymistä myös maan tiivistymistä, mikä lisää pintavaluntaa ja vähentää pohjaveden syntymistä.

Kun maa sadekauden jälkeen kuivuu, syntyy helposti eroosiota. Maa-aineksen irtautuessa ja kuivuessa aluetta uhkaa aavikoituminen.

Saudi-Arabia on vaurastunut öljyvarojensa ansiosta, siis ilmastonmuutosta kiihdyttämällä. Pellikka kertoo, että vaikka vedenpuute koetaan alueella uhaksi, ilmastonmuutoksesta ei juuri keskustella.

"Maankäytön konferensseissa keskityttiin yhteiskunnan kehittämiseen esimerkiksi infrastruktuurin osalta."

Fossiilinen energia on Saudi-Arabiassa tavalliselle kansalaiselle halpaa, eikä vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttämiseen ole sen vuoksi suurta motivaatioita.

"Saudi-Arabia on kyllä osoittanut uudenlaista kiinnostusta olla mukana ilmastonmuutoksen torjumisessa, mutta ei ole juuri osoittanut käytännön toimia tämän tavoitteen eteen", Hakala kertoo.

"Myöskään Israel tai Turkki eivät ole aktiivisia ilmastonmuutoksen torjumisessa, toisin kuin esimerkiksi Intia tai Kiina."

Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola kertoo, että jatkuvat konfliktit menevät Israelissa huolenaiheena ympäristöasioiden edelle, mutta esimerkiksi kierrätyksestä ja veden säästöstä puhutaan paljon.

"Kuollutmeri uhkaa kuivuuden takia tuhoutua, ja israelilaiset pyrkivät pelastamaan sen."

Edistykselliset uskonnolliset ryhmät korostavat ympäristönsuojelun merkitystä, mutta niiden painoarvo ei ole kovin suuri.

"Ympäristönsuojelu on kyllä helppoa perustella teologisesti sekä juutalaisuudessa että islaminuskossa", Juusola kertoo.

Aurinkosähkö voisi mahdollistaa alueella makean veden tuottamista merivedestä. Energiatuotannon hajaantumisen voidaan olettaa myös demokratisoivan aluetta.

Älypuhelimet tehostavat maanviljelyä: Niillä tiedonvälitys esimerkiksi oikeista kylvöajoista, kastelutekniikoista tai sääennusteista on helppoa.

Toisaalta tasa-arvokysymys heikentää maatalouden sopeutumiskykyä. FAO:n mukaan alueelta kaupunkeihin muuttavat ovat usein nuoria miehiä, kun taas maatilat jäävät naisten ja vanhempien miesten hoidettaviksi.

Jos tyttöjä ei kouluteta eikä heillä ole tasa-arvoista omistusoikeutta maahansa, maataloutta on vaikea uudistaa.