Suomi nousuun työelämän joustoillaja investoinneilla kotimaahan
Väestön ikääntymisen seurauksena hoivapalveluiden tarve kasvaa. Myös aiempaa useampien terveiden vuosien myötä kasvaa hyvinvoivien, paljon työllistävien seniorikansalaisten ryhmä. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoSaksan ja Ruotsin malleja on esitelty tässäkin lehdessä viime aikoina.
Ruotsi on muun muassa kiristänyt työttömyysturvan ehtoja, keventänyt työn verotusta ja laittanut työntekijät sairastamaan omalla kustannuksellaan.
Saksa on onnistunut säilyttämään teollisuuden työpaikat joustamalla palkoista ja ottamalla käyttöön työaikapankit: kiireisinä aikoina kaikki painavat pitkää päivää ja hiljaisempina lomaillaan.
”Näistä kannattaisi ottaa mallia”, EK:n toimitusjohtaja Mikko Pukkinen sanoo.
Pukkisen mukaan Ruotsi on saanut kilpailuetua myös lakko-oikeuden rajoituksilla ja muilla uudistuksillaan. Hän patistaa nyt suomalaisiakin neuvottelijoita ”järkevämpään suuntaan”.
”Sopimiskulttuurin Suomessakin pitäisi vastata paremmin yhteiskunnan ja globaalin kilpailun vaatimuksia.”
Suomen oma ja ainoakin joustomalli on lomautusjärjestelmä, hän huomauttaa.
EK on kannattanut eläkeiässä 65 vuoden alarajaa, mutta myös Ruotsin pääministerin puheet 75 vuoden eläkeiästä saavat ymmärrystä.
”Jos mennään 25-vuotiaina työhön ja 75-vuotiaina pois, siinä on 50 vuotta työuraa ja 50 vuotta poissa. Ei voi olla 50–60-logiikkaa, että kaikki ovat nettosaajia.”
Suomi pysyi viennissä hyvin mukana Ruotsin, Saksan ja Hollannin kanssa vielä viisi vuotta sitten, mutta sitten rintama repesi: vuodesta 2009 Suomen vienti jäi muista jälkeen.
Muutoksia on tapahtunut paitsi työehdoissa myös ilmapiirissä. Nationalismi on nimittäin alkanut nostaa maailmalla päätään.
Pukkisen mielestä myös suomalaisten pitäisi alkaa investoida Suomeen ”samalla tavalla kun saksalaiset investoivat Saksaan ja amerikkalaiset Amerikkaan.”
Yhdysvalloilla on jopa Made in USA -kampanja, jolla työpaikkoja on saatu takaisin omalle maaperälle.
”Yhdysvalloissa on nähty järkeväksi, että pidetään kansainvälisen arvoketjun arvokkaimmat osat Amerikassa”, Pukkinen sanoo.
Teknologian tutkimuskeskus VTT varoitti hiljattain, että pk-yrityksille tuotannon siirtäminen ulkomaille voi olla jopa haitallista: vastaan tulee laatu- ja kannattavuusongelmia. Moni palaakin jo takaisin.
Jos vielä loppumarkkinatkin ovat Euroopassa, olisi järkevämpää investoida kotimaahan.
VTT:n mukaan juuri tuotannon vieminen ulkomaille on syössyt Suomen vaihtotaseen alijäämäiseksi kymmenien ylijäämävuosien jälkeen.
Tämä huolestuttaa myös EK:ta. Järjestö kiittelee kehysriihen päätöksiä kasvuyritysten tukemisesta.
”Mutta tarvitaan kokonaan toisen luokan keinoja, joilla vaihtotaseen alijäämä saadaan käännettyä”, Pukkinen sanoo.
Pitäisi esimerkiksi alentaa yhteisöverokantaa ja tukea kuljetuskustannuksissa.
”Kuljetustuen pienentäminen heikensi suoraan kannattavuutta esimerkiksi Kuusamon Pölkyssä, joka on suuri työllistäjä alueella.”
Teollisuustuotteissa perushyödykkeen hinta tuotteen kokonaiskustannuksista on koko ajan pienempi, koska palvelun osuus kasvaa.
Mutta palveluidenkin lisäämisessä on vaaransa: vaikka tuotanto työllistää alussa Suomessakin, siihen liittyviin palveluihin koulutetaan osaajat lopputuotteiden kohdemaassa. Eihän esimerkiksi Koneen hissejä ja Wärtsilän moottoreita tuoda Suomeen huollettaviksi.
Jos jatkossa myös teollisuustuotanto päätetään siirtää tai myydä ulkomaille, koko ketju jättää Suomen.
”On aika selvää, että emme voi pärjätä halvoilla hinnoilla ja bulkkituotannolla”, Pukkinen summaa.
Millä sitten?
Energia- ja luonnonvaraosaamisella, Venäjän-yhteyksillä, metsä- ja kaivosteollisuudella, Pukkinen vastaa.
”Pitkäkuituinen sellu on meidän kruununjalokivemme. Sitä ei muualta saa.”
Miltä suomalainen yritysmaailma sitten näyttää vaikkapa 20 vuoden kuluttua?
”Ennustaminen on vaikeaa, mutta voidaan ajatella, että kun uskomme jatkossakin osaamisperusteiseen strategiaan, että pk-sektori työllistää jatkossakin entistä enemmän”, Pukkinen sanoo.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana syntyneet 70 000 uutta työpaikkaa ovat tulleet kaikki pk-sektorille, hän huomauttaa.
Kotimaassa tarjottujen palveluiden markkinat vahvistuvat, samoin kasvuyritykset, ja verkostoituminen pitää pienet yritykset mukana.
Vaikka EK mielletään isoimpien yritysten edunvalvojaksi, esimerkiksi hoivapalveluita ei pidetä siellä pelkästään näpertelynä.
”Väestön ikääntymisestä johtuen palvelusektori kasvaa. Jos elinajan odote nousee kohti sataa vuotta, lisää tule nimenomaan terveitä vuosia, jolloin hyvinvoiva seniorikansalaisten ryhmä työllistää paljon.”
EIJA POUTANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
