Tuhannen kuution leimikkoriittää hakkuukoneelle viikoksi
SOTKAMO (MT)
Monitoimikoneen kuljettaja Markus Määttä ohjaa nelipyöräistä Komatsuaan vankassa kuusikossa Sotkamon Hyvölän kylässä. Työ sujuu: hakkuupää tarttuu runkoon, katkaisee puun ja keikauttaa sen vaakatasoon, karsii ja katkoo mittoihin.
Määtän ajama hakkuukone jättää jälkeensä tukkia, parrua ja kuitua, jotka ajokone siirtää kuormauspaikalle rekkakuljetusta odottamaan.
Avohakkuu syntyy rinteeseen, korkeutta on noin 200 metriä merenpinnasta.
”Korkeimmillaan tällä leimikolla käydään 260 metrissä. Paikka on osa Vuokatin vaarajonoa, hiihtokeskukseen on matkaa muutama kilometri”, Sotkamon metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Mikko Kananen näyttää kartaltaan.
Kananen ja metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jarmo Huttunen seuraavat kuljettajan sujuvaa korjuutyötä.
”Noin jyrkässä rinteessä saa olla tarkkana, ettei puu tule koneen päälle.”
Leimikon puusto on komeaa. Metsäkoneen näyttö kertoo kuusen kuin kuusen 25-metriseksi.
”Tämä on kainuulaisittain ihan parasta metsää mitä tarjolla on”, Huttunen sanoo.
Hän arvioi puut satavuotiaiksi, mutta tarkistuslaskenta vuosirenkaista nuorentaa kuusia kymmenellä vuodella.
”Moottorisahamies on tässä harventanut nelisenkymmentä vuotta sitten”, Kananen silmäilee.
Rehevän vaaranrinteen harvennus osui oikeaan aikaan. Lehtomaisen kankaan kuusikko paransi kasvuaan olojen väljennettyä.
”Kyllä kuusen kelpaa tässä kasvaa. Maa on emäksistä, vaaran kalkkikivirinteestä valuu mukavasti ravinteita”, Huttunen sanoo.
Leimikko on kooltaan tuhat kuutiometriä.
”Moottorisahametsurille tässä olisi ollut työmaata 50 päiväksi. Pokasahan ja kirveen käyttäjälle savottaa olisi riittänyt koko talveksi”, Huttunen vertailee työtapoja.
Markus Määttä on ajanut hakkuukoneita toistakymmentä vuotta. Nykyisen työnantajansa, Metsäkoneurakointi Piiraisen leivissä hän on ollut kahdeksan vuotta.
”Tämä on keskikokoinen hakkuukone, joka soveltuu sekä harvennus- että päätehakkuille”, hän kertoo työpaikastaan.
Vaaramaisemat ovat tyypillistä Sotkamoa, mutta eivät kuitenkaan aivan tavallisia hakkuutyömaita.
”Rinne lisää vaativuutta. Muuten tässä pätevät samat asiat kuin muuallakin. Isoimmilla rungoilla on otettava huomioon tuulensuunta ja on tehtävä vastasahaukset. Tällä varmistetaan oikea kaatosuunta ja se, ettei tule tyvirepeämiä”, Määttä sanoo.
Piirainen Oy on metsänhoitoyhdistyksen pääurakoitsija: viisi motoketjua tekee yhdistyksen hakkuita kahdessa vuorossa.
”Lisäksi meillä on kaksi pienempää urakoitsijaa. Työllistämme kausivakinaisesti myös seitsemän metsuria, he ovat töissämme kuutisen kuukautta vuodesta”, Huttunen kertoo.
Sotkamon tämänvuotisista lähes 400 000 motin hakkuista metsänhoitoyhdistyksen savottojen osuus on reilut 30 prosenttia.
Yhdistyksen lisäksi hakkuita tekee tai teettää kymmenkunta muuta.
”Hyvä, että on toimijoita ja hyvä, että puukauppa on tänä vuonna käynyt aivan huippuvuosien tahtiin”, Huttunen sanoo.
Metsätyöt tuovat Sotkamon aluetalouteen 20–24 miljoonaa euroa vuosittain. Runsas puolet on kantorahatuloja, loput palkkoja.
ANTTI KANTOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
