”Islannin ilmavalvonta on normaalia yhteistyötä”
Kuva: Viestilehtien arkistoSuomen osallistuminen Islannin ilmatilan valvontaan ei tarkoita askelta kohti Natoa, katsoo emeritusprofessori ja Ulkopoliittisen instituutin entinen johtaja Raimo Väyrynen.
”Tämä ei ole askel Natoa kohti vaan normaalia yhteistyötä”, Väyrynen sanoo.
”Kysymys on kolmesta viikosta vuonna 2014. Mitä sen jälkeen seuraa, on tietymättömissä, mutta kyllä tämä on hyvin rutiinimainen kädenojennus yhdelle Pohjoismaalle.”
Suurempi kysymys onkin se, kuinka päätöstä tulkitaan.
”Onko tämä Suomen vastaus Makarovin puheeseen, onko tämä Suomen myönnytys Yhdysvalloille, onko tämä [presidentti Sauli] Niinistölle kauppatavaraa vietäväksi Yhdysvaltain vierailulle ja niin edelleen. En halua väittää, etteikö näitä elementtejä olisi mukana, mutta tulkitsen asian silti, että asia on aika harmiton.”
Venäjän asevoimien komentaja Nikolai Makarov varoitti kesäkuussa Suomea veljeilemästä Naton kanssa.
Tulkintaan vaikuttaa olennaisesti se, olisiko toiminta harjoitusluonteista vai osallistuisiko Suomi myös varsinaiseen valvontaan, tunnistuslentoihin ja jopa vieraan vallan koneen poistamiseen Islannin ilmatilasta. Varsinaiset tunnistustoimet hoitaisi todennäköisimmin Nato-maa Norja.
Tunnistuslento tarkoittaa tunnistamattoman lentokoneen lähelle lentämistä.
Islannin ilmatilaa on loukattu viime vuosina noin kerran vuodessa.
”Olisi aika epätodennäköistä, että sellainen osuisi juuri meidän kolmen viikon vuorollemme vuonna 2014. Mutta tietenkin, jos haluaan nähdä mörkö seinällä, onhan se mahdollista.”
Väyrynen torjuu lähes mahdottomana tilanteen, jossa suomalainen aseistettu Hornet olisi tunnistamassa venäläiskonetta.
”Se on niin monen tapahtuman takana, että tällaisen päättelyketjun seuraaminen alkaa mennä vainoharhaisuuden puolelle. Ei ole todellakaan kovin suurta todennäköisyyttä, että siellä mitään kohtalokasta seuraisi.”
Väyrysen mukaan aseistus kuuluu Horneteihin ja hänestä ”olisi aika epätavallista” ryhtyä riisumaan niitä aseista.
Ilmavoimien komentaja Lauri Purasen mielestä lähtökohtana on aseistetuilla koneilla lentäminen. Se on hänestä uskottavuuskysymys. Myös pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan Hornetit lentävät yleensä aseistettuina.
Ero normaaliin harjoitustoimintaan on Purasen mukaan siinä, että harjoitukset tehdään ilman aseita.
”Tämä ei ole siirtymä kohti Natoa, vaan yksi tehtävä muiden joukossa”, Puranen katsoo. Hän haluaa silti tarkat ohjeet tehtävää varten.
Raimo Väyrynen torjuu myös ajatuksen, että Suomi siirtyisi seuraavaksi valvomaan Natoon kuuluvien Baltian maiden ilmatilaa.
”Liikaa spekuloidaan, jos kolmen pykälän takaa haetaan joku ongelma Islannin ilmatilan valvonnasta. Ja jos spekuloidaan Baltian ilmatilan valvonnalla, jota ei ole koskaan pyydettykään.”
Vastoin yleistä käsitystä Suomi on entisen valtiosihteeri Risto Volasen mukaan osallistunut tänä vuonna jo kahdesti Natoon kuuluvien Baltian maiden ilmavalvontaan.
”Tämä on iso askel Suomelle. Nyt mennään sisään kokonaan uuteen Naton ilmapuolustus- ja ohjusjärjestelmään ja opetellaan toimimaan sen osana”, Volanen sanoi keskiviikkoiltana Ylen A-studiossa.
”Ei ole olemassa mitään Islannin omaa ilmapuolustusta, vaan kyse on Naton ulkorajojen ilmavalvonnasta.”
Väyrynen huomauttaa, että aiemmin nimenomaan Nato näki ongelmana puolueettomien EU-maiden osallistumisen Nato-maiden ilmatilan havainnointiin.
”Minusta on siksi väärin tulkittu, että Nato olisi hoputtamassa Suomea tähän tai että tämä olisi ensimmäinen harppaus Nato-jäsenyyttä kohti.”
Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) vakuuttaa, ettei ”tällä hallituksella ole pienintäkään aietta muuttaa Suomen suhdetta Natoon.” Hänen mukaansa lopullisen päätöksen asiasta tekee eduskunta.
Oppositio vastustaa hanketta, koska sen katsotaan vievän Suomea kohti Natoa, syövän puolustusvoimien varoja ja jättävän yksityiskohtia auki: mitä ilmassa tapahtuu, kun kaksi konetta kohtaa?
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen vaatii hallitukselta perusteellista selontekoa operaation luonteesta, vastuusuhteista sekä ulkopoliittisista vaikutuksista.
Myös hallituspuolueiden rivit rakoilevat. SDP:ssä ollaan kahta mieltä ja myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.) pitää Suomen kantaa selvänä liikahduksena Naton suuntaan.
Jouni Backman ilmoitti torstaina SDP:n haluavan, että eduskunnalle on annettava selonteko ilmavalvonnasta.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
