Pienituloisen lomituslasku nousee eniten

Perjantaina vahvistettiin muutokset ensi vuoden alussa voimaan tulevaan lomituspalvelulakiin.

Hallitus päätti kehysriihessä viiden miljoonan euron säästöistä, jotka uuden lomituspalvelulain myötä toteutuvat.

Pääosa summasta, 4,5 miljoonaa euroa, otetaan pienituloisimmilta lomanpitäjiltä.

Loput puoli miljoonaa katetaan tehostamalla lomittajien työtä.

Sijaisavusta perittävän tuntimaksun perushintaa korotetaan.

Taksa nousee yhdestä eurosta kolmeen euroon, mihin lisätään myel-työtuloon sidottu osa tuntimaksua.

Sijaisavun käyttäjän tuntimaksu saadaan lisäämällä perusmaksuun 6 000:s-osa viljelijän myel-työtulosta.

Nykyisin jakajana käytetään lukua 5 000.

Hallitusneuvos Riitta Kuusisto laskee alimpien sijaisapumaksujen kallistuvan 1,90 euroa tunnilta ensi vuonna. Ylimmät tuntimaksut halpenevat 1,10 euroa.

”Sijaisapumaksujen korotus on varmin tapa saada säästöjä aikaiseksi”, hallituksen lakiesityksessä perustellaan.

Yli puolet säästötavoitteesta, kolme miljoonaa euroa, aiotaan koota sijaisapumaksuista.

Tuntimaksun riippuvuutta sijaisavun saajan myel-työtuloista lievennetään. Muutokset tasoittavat pienimpien ja suurimpien tuntimaksujen eroja.

Pitkäaikaista sijaisapua tarvitsevat viljelijät voivat alentaa myel-työtuloa säästääkseen sijaisavun maksuissa.

Alimmillaan sijaisavusta peritään nyt 1,70 euroa tunnilta ja ylimmillään 18,90 euroa tunnilta.

Samanaikainen lomanpito laajenee tiloille, joilla on 20 kotieläinyksikköä. Kahden yrittäjän kuuluu pitää yhtä aikaa 20 päivää lomastaan.

Samanaikaisia lomia on järjestetty vuodesta 1997 alkaen. Silloin säästettiin panemalla 15 kotieläinyksikön tiloilta viljelijät yhtä aikaa lomalle.

Karjataloudessa työmenetelmien ja tuotanto-olojen katsotaan tehostuneen, joten samanaikaista lomanpitoa voidaan laajentaa.

Yksi henkilö lomittaa siten kerrallaan kahta viljelijää, mikä on katsottu hyväksi säästökohteeksi. Nyt säästö lasketaan 1,5 miljoonaksi euroksi.

Yhtä aikaa lomailee osan lomastaan 2 200 karjatilallista. Ensi vuonna heitä lasketaan olevan 2 700. Yhteensä lomasaajia arvioidaan olevan 23 600.

Maatalousyrittäjien vuosiloma ei pitene. Se pysyy 26 päivässä.

Yhdeksi kotieläinyksiköksi lasketaan esimerkiksi yksi lehmä tai neljä emolehmää tai neljä muuta nautaa.

Yksikkö muodostuu kolmesta emakosta porsaineen tai 15 muusta siasta.

Lomituspalvelujen järjestämistä tarkennetaan. Myös kustannusten korvaamista koskevia säännöksiä muutetaan. Näistä lasketaan koituvan puoli miljoonaa säästöä.

”Paikallisyksiköt joutuvat kiinnittämään entistä enemmän huomiota lomitusten taloudelliseen järjestämiseen ja lomittajien työajan tehokkaaseen käyttöön”, Kuusisto sanoo.

Kullekin lomansaajalle lasketaan hänen työosuuttaan vastaavat työtunnit.

Laskentatapaa ei tiettävästi muutetaan.

Aikuiskoulutukseen saa sijaisapua jatkossa vain silloin, kun se liittyy selkeästi maatalousyrittäjyyteen. Täsmennys säästää pikkuisen, muttei paljon.

Sijaisavun muutos koskee sellaista aikuiskoulutusta, jota saa enimmillään 15 päivää vuodessa.

Aikuiskoulutuksen sijaisapua on tulkittu eri tavalla lomitusalueesta riippuen. Osa antaa sijaisapua esimerkiksi kosmetologin opintoihin.

”Opintomatkojen osalta tulkinnoissa on eroja”, hyvinvointipäällikkö Päivi Wallin Melasta kertoo esimerkin.

Nyt linjaa täsmennetään.

JUHANI VIITALA

Avaa artikkelin PDF