Pääministeri Petteri Orpo (kok.) vakuutti, että tammikuun ylimääräisessä EU-huippukokouksessa päätös Ukrainan tukimiljardeista tehdään tavalla tai toisella. Kuva: Alexandros Michailidis
Putin istuu EU-pöydissä Orbánin puvussa myös jatkossa − mitä kaikkea siitä voi seurata?
Ukrainalaisten kohtalo on entistä enemmän Euroopasta tulevan tuen varassa. Viivyttelyyn ei olisi varaa.
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (vasemmalla) ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel pyysivät Unkarin pääministeri Viktor Orbánia poistumaan hetkeksi kokoussalista, jotta muut 26 jäsenmaata pystyvät tekemään yksimielisen päätöksen Ukrainan jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta. Rahapäätösten kanssa samaan reseptiin ei enää turvauduttu. Kuva: FRANCOIS LENOIRBryssel15.12.202318:00
”Tämä on voitto Ukrainalle ja koko Euroopalle. Se motivoi, inspiroi ja vahvistaa.”
Näin presidentti Volodymyr Zelenskyi kirjoitti viestipalvelu X:ssä sen jälkeen, kun EU-maat päättivät Brysselin huippukokouksessaan käynnistää jäsenyysneuvottelut Ukrainan, Moldovan ja myöhemmin myös Bosnia-Herzegovinan kanssa. Georgialle myönnettiin samassa yhteydessä jäsenkandidaatin status.
Yleinen odotus oli, että Unkarin pääministeri Viktor Orbán torpedeoi päätöksen veto-oikeudellaan. Tämä vältettiin marssittamalla Orbán ratkaisevalla hetkellä ulos kokoussalista.
Ukrainalaiset lähtivät yli kymmenen vuotta sitten rimpuilemaan irti Venäjän pihtiotteesta kohti Euroopan unionia. Nyt unelman käytännön toteuttaminen viimein alkaa. Sekä Zelenskyi että EU-johtajat esikuntineen juhlivat historiallista geopoliittista päätöstä estottomasti.
Orbán iski kuitenkin heti takaisin. Hän kaatoi yöllisissä neuvotteluissa Ukrainalle kasatun ja neljälle vuodelle jyvitettävän 50 miljardin euron tukipaketin. Neuvotteluja tukimiljardeista päätettiin jatkaa tammikuussa EU-johtajien ylimääräisessä huippukokouksessa.
Ukraina sai vahvan poliittisen signaalin siitä, että sen paikka on EU:ssa. Jatko ei kuitenkaan näytä ukrainalaisten kannalta ollenkaan niin valoisalta kuin millaiseksi jotkut jäsenmaiden EU-diplomaatit ja komission edustajat sitä Brysselissä yrittivät maalata.
Ukraina tarvitsee kipeästi sekä aseita että rahaa välttääkseen talouden romahtamisen ja kirvelevät tappiot sotatantereella. EU:sta ei hetkeen ole apua kummassakaan, koska myös aseostoihin tarkoitetun EPF-rauhanrahaston 20 miljardin euron pääomittaminen siirtyi.
Ukrainalaiset lähtivät yli kymmenen vuotta sitten rimpuilemaan irti Venäjän pihtiotteesta kohti Euroopan unionia.
Unkarin Orbánin esiintyminen Brysselissä viittaa siihen, että hän tuskin taipuu tammikuussakaan kannattamaan 50 miljardin euron ohjaamista Ukrainaan seuraavan neljän vuoden aikana.
Sekin on epätodennäköistä, että EU:n komissiolla olisi kuukauden päästä perusteita vapauttaa edes osa oikeusvaltiorikkomusten vuoksi Ukrainalta jäädytetyistä yli 20 miljardista eurosta
Jäsenmaiden edustajat korostivat, että ratkaisumalleja Unkarin ohittamiseksi on. Samaan hengenvetoon kuitenkin myönnettiin, että niiden avulla rahaa tuskin saadaan kasaan yhtä paljon, yhä nopeasti ja yhtä luotettavasti.
”Tottakai rahoituskehyksen ulkopuolella tapahtuvat ratkaisut ovat vaikeampia. Niistä puuttuu muiden muassa valvonta”, Suomen pääministeri Petteri Orpo (kok.) totesi kokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa.
Ukrainalta ei vielä alkuvuodesta lopu raha, mutta epävarmuus kasvaa.
Myös USA on pannut oman 60 miljardin dollarin pottinsa toistaiseksi jäihin. Se nakertaa ratkaisevalla hetkellä ukrainalaisten taistelumoraalia sekä taistelutantereella että kotirintamalla.
Samaan aikaan on hyvä muistaa, että jäsenyysneuvottelujen aloittamisen ”motivoiva, inspiroiva ja vahvistava” vaikutus hiipuu, kun neuvotteluprosessin karu todellisuus alkaa valjeta ukrainalaisille.
Seuraavan kolmen kuukauden aikana EU:n komissio valmistelee päätöksen unionin neuvotteluvaltuuksista. Maaliskuun huippukokouksessa EU-maiden pitäisi siunata ne yksimielisesti. Varsinaiset neuvottelut käynnistyvät aikaisintaan kesällä.
Orbán teki Brysselissä selväksi sen, että hän vastustaa jäsenyysneuvottelujen aloittamista Ukrainan kanssa ja että hän myös aikoo jarruttaa neuvottelujen etenemistä. Se voi tapahtua ensimmäisen kerran jo maaliskuussa, kun neuvotteluvaltuuksista päätetään.
Kun historiallinen ratkaisu neuvottelujen aloittamisesta tehtiin Orbán jäi yksin vastustamaan 26 jäsenmaan rintamaa. Kun prosessi lähtee käyntiin ja etenee tuo rintama saattaa hyvinkin revetä.
Lähes 40 miljoonan asukkaan maatalousjätin sulauttaminen unioniin on erittäin haastavaa eikä siitä selvitä ilman nykyisten jäsenmaiden huomattavia uhrauksia. Siksi Orbán voi saada liittolaisia jarrutusoperaatioille, joilla Ukrainan tie kohti lopullista jäsenyytta tehdään mahdollisimman kiviseksi.
Käytännössä voi sanoa, että Venäjän presidentti Vladimir Putin istui EU-huippukokouksen pöydässä Orbánin puvussa ja istuu myös jatkossa. Varmemmaksi vakuudeksi Putinin tiedottaja Dmitri Peskov kertoi, että Orbánin toimet ovat tehneet vaikutuksen Venäjään.
Putinille EU-huippukokouksen yksiselitteinen päätös Ukrainalle myönnettävästä 50 miljardin euron tukipaketista olisi ollut tappio. Ehkä sittenkin juuri nyt paljon kirvelevämpi kuin juhlittu jäsenyysneuvottelujen aloittaminen.
Orbán piti ja pyrkii oletettavasti pitämään myös jatkossa huolen siitä, että EU:n on vaikea rahoittaa Ukrainaa. Ja että haastavat jäsenyysneuvottelut syövät samanaikaisesti Ukrainan voimavaroja ja repivät Ukrainaa tukevaa EU-rintamaa.
Tapio Nurminen on Maaseudun Tulevaisuuden Eurooppa-kirjeenvaihtaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
