
Putinia hyysäävä Orbán on ottanut EU:n panttivangiksi ja vaarantaa näin koko Euroopan turvallisuuden − Ukrainan jäsenyyden ja miljarditukien tiellä on myös muita esteitä
Euroopan maataloustuottajat ymmärtävät Ukraina-päätöksen turvallisuuspoliittisen merkityksen, vaikka haasteet ovat massiivisia.Bryssel
Unkarin pääministeri Viktor Orbania moititaan EU:n komissiossa, parlamentissa ja jäsenmaissa siitä, että hän ajaa mieluummin Venäjän presidentti Vladimir Putinin kuin Euroopan unionin etuja. Kuva: Grigorev SysoveyEU saattaa joutua siirtämään geopoliittisesti ratkaisevaa päätöstä Ukrainan jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta. Päätös pitäisi tehdä jäsenmaiden huippukokouksessa joulukuun puolivälissä, mutta Unkarin pääministeri Viktor Orbán on ottanut käytännössä koko EU:n panttivangikseen.
Orbánilla on aseet torpedoida sekä uudet Ukraina-tuet että jäsenyysneuvottelujen aloittaminen.
Brysselissä EU-komission ja jäsenmaiden edustajat ovat sekä poikkeuksellisen järkyttyneitä että neuvottomia.
”Orbán pelaa kovemmilla panoksilla kuin koskaan eikä meillä ole hyviä keinoja vastata niihin”, kokenut EU-diplomaatti myöntää. Hän ei puhu omalla nimellään, koska päätösten valmistelu on herkässä vaiheessa.
”Unkari kai katsoo, että on parempi palvella Venäjää kuin huolehtia EU:n ulkoisesta uskottavuudesta. Pelissä on ukrainalaisten ja satojen miljoonien muiden eurooppalaisten turvallisuus”, niin ikään nimettömänä tilannetta arvioiva komission virkahenkilö korostaa.
Orbán on lähettänyt jäsenmaiden muodostaman Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Charles Michelille kirjeen. Siinä hän käytännössä ilmoittaa torpedoivansa tarvittaessa kaikki joulukuun huippukokouksen päätökset.
Unkarin pääministeri vaatii, että ennen päätöksiä EU:n pitää keskustella ja saavuttaa yksimielisyys tulevasta Ukraina-strategiasta.
Pelissä on ukrainalaisten ja satojen miljoonien muiden eurooppalaisten turvallisuus
MT on nähnyt kirjeen, josta verkkojulkaisu Politico kertoi ensimmäisenä. Kirjeessä kysytään muiden muassa, onko EU:n syytä jatkaa Ukrainan tukemista, jos Yhdysvallat perääntyy sisäpoliittisten jännitteiden vuoksi.
”Teksti on suoraan Putinilta”, komissiolähde tuhahtaa.
”Se on taitavasti kirjoitettu. Siitä käy ilmi, että Unkari on valmis uhraamaan kaiken”, kokenut diplomaatti analysoi.
Toistaiseksi ei tiedetä, taipuuko Orbán rahalla. Edellytyksiä vapauttaa koko oikeusvaltiorikkomusten vuoksi jäädytetty 31 miljardin tukipotti ei joka tapauksessa ole.
Kitkerin jäsenmaiden välinen kiista, joka pitäisi ratkaista huippukokouksessa, koskee komission esittämää noin 100 miljardin euron lisärahoitusta meneillään olevalle budjettikaudelle. Puolet siitä käytettäisiin Ukrainan tukemiseen.
Jäsenmaiden enemmistö korostaa, että Ukraina tarvitsee lisää rahaa, mutta komissio ei.
”Rahalla on tarkoitus hoitaa jäsenmaiden meille antamia uusia tehtäviä. Sitä pitäisi nyt sitten löytää säästämällä olemassa olevasta budjetista, mutta jäsenmaat eivät suostu maatalous- ja koheesiotukien leikkaamiseen” yhden avainkomissaarin kabinetissa työskentelevä lähde erittelee.
Lisärahoituksen yksi ratkaiseva jarruttaja on Saksa. Maan perustuslakituomioistuin päätti marraskuun puolivälissä, että liittokansleri Olaf Scholzin hallitus ei saa ohjata koronaelvytykseen jyvitettyjä varoja ilmastonmuutoksen jarruttamiseen.
Päätös tekee noin 100 miljardin loven Saksan budjettiin.
Maan EU-suurlähettiläs Michael Clauss on varoittanut kollegoilleen Brysselissä, ettei Saksalta kannata nyt odottaa lisää euroja unionin budjettiin. Tämä koskee myös Euroopan rauhanrahastoa (EPF), jota on käytetty Ukrainaan toimitettavien aseiden ostamiseen.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on pannut koko poliittisen arvovaltansa peliin edistääkseen presidentti Volodymyr Zelenskyin johtaman Ukrainan EU-jäsenyyttä. Jäsenyysneuvottelujen lykääntyminen olisi raskas isku EU:n ulkoiselle uskottavuudelle. Kuva: StrJäsenmaiden enemmistö haluaisi tehdä vajaan kahden viikon päästä historiallisen ja geopoliittisesti tärkeä päätöksen Ukrainan jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta.
Unkarin änkyröinnin ja budjettiriitelyn vuoksi päätös saattaa lykkääntyä.
Oman lisämausteensa tuo se, että jäsenyysneuvottelujen aloittamiseen kytketään EU:n nykyisen rahoituksen ja päätöksentekojärjestelmän uudistaminen. Osa jäsenmaista saattaa vaatia kirjausta, jonka mukaan ilman uudistuksia EU ei voi laajentua.
Rahoitusuudistuksessa maataloustukien tulevaisuus on avainkysymys. Ukraina nielaisisi EU:n nykyisistä hehtaariperusteisista maataloustuista arviolta jopa neljänneksen ja koheesiorahoista eli alueellisista tuista vielä enemmän.
Itä-Eurooppa, Puola etunenässä, on suurin menettäjä, jos uudistuksia ei tehdä.
Päälle tulee uhka ukrainalaisten tuotteiden aiheuttamista markkinahäiriöistä. Ne kiristävät Puolan ja Ukrainan välejä jo nyt.
Euroopan maataloustuottajien etujärjestön Copa-Cogecan pääsihteeri Pekka Pesonen korostaa, että haasteista huolimatta tuottajat tukevat turvallisuuspoliittisesti tärkeää päätöstä Ukrainan jäsenyysneuvottelujen aloittamista.
Pesosen mukaan jäsenyyden toteutuminen edellyttää kuitenkin, että Ukraina noudattaa alusta lähtien EU-normeja, jotta markkinahäiriöt vältetään. Lisäksi tukien maksuperusteita on muutettava niin, etteivät nykyiset jäsenmaat kärsi liikaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat










