Vihreä kasvu saa kansan kannatuksen
Kirjainlyhenteestä MTK Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton tunnistaa 71 prosenttia suomalaisista.
Tunnettuus on vähäisempi kuin palkansaajajärjestöillä, mutta yhtä hyvä kuin Suomen Yrittäjien auki kirjoitetulla nimellä.
Maaseudun Tulevaisuus selvitti koko kansan ja viljelijöiden käsityksiä MTK:sta kyselyissä, jotka Gallup Elintarviketieto toteutti kesäkuun alussa.
Muiden järjestöjen jäsenistössä MTK on parhaiten tunnettu toimihenkilöiden STTK:ssa, jonka kanssa MTK:lla on yhteistyösopimus.
Maatilan tai metsää omistaviin perheisiin kuuluvat tunnistivat puolestaan STTK:n vain yhtä hyvin kuin muutkin vastaajat.
MTK mielletään edelleen ennen muuta viljelijöiden etujärjestöksi.
Kaikista vastaajista alle puolet tiesi tai muisti metsänomistajat ja maaseutuyrittäjät.
Metsänomistajaperheisiin kuuluvistakin melkein puolet unohti, että MTK valvoo heidän etujaan.
Kaikki kolme jäsenryhmää sai oikein 27 prosenttia vastaajista. Kaksi vuotta sitten lukema oli 23 prosenttia.
Joka neljäs pitää MTK:ta maanomistajien, joka viides turkistuottajien, joka kuudes maatilojen työntekijöiden ja joka yhdeksäs metsäteollisuuden edunvalvojana.
Niistä maanomistus ja turkistarhaus ovat makukysymyksiä: ne näkyvät usein MTK:n kannanotoissa, mutta kummallakin on oma järjestö.
Turkiskasvattajain liitto on MTK:ssa yhteisöjäsen.
MTK herättää vain harvassa suomalaisessa intohimoja puolesta tai vastaan.
Yli puolen käsitys MTK:sta on ”jonkin verran myönteinen”. Loput jakautuvat tasan sen kummallekin puolelle.
Myönteistä MTK:lle on, että kahden vuoden takaiseen verrattuna kielteinen suhtautuminen on vähentynyt.
Myönteisimpiä ovat ruuhka-Suomen ja kaupunkien ulkopuolella asuvat.
Kielteiselle puolelle kallistuvat kuitenkin edelleen muut yrittäjät, keski-ikäiset, pääkaupunkiseudulla asuvat sekä muita suuria puolueita kuin keskustaa äänestäneet.
Kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä MTK:n maine oli sama kuin SAK:lla, joskin vähän heikompi kuin muilla työmarkkinajärjestöillä.
Tällä kertaa MTK:ta verrattiin järjestöihin, joihin se törmää edunvalvontatyössään. Arviot MTK:n maineesta painottuvat selkeästi ”melko hyvään”.
Suomalaisten mielestä MTK:n maine on suunnilleen yhtä hyvä kuin Kuluttajaliitolla ja Luonnonsuojeluliitolla, ja selkeästi parempi kuin eläinsuojelujärjestöillä.
Viljelijöille erikseen tehdyssä kyselyssä kärjessä olivat Metsästäjäliitto ja MTK.
Viljelijät eivät tosin arvioineet MTK:n mainetta juuri sen paremmaksi kuin kansakaan, mutta olivat tiukempia muita järjestöjä kohtaan.
Vastaajia pyydettiin omissa eri rooleissaan arvioimaan MTK:n edunvalvonnan onnistumista. Arviot painottuivat kohtalaiseen.
Tyytymättömimpiä olivat yrittäjät. Ryhmä sisältää tässä enemmän muita kuin MTK:n jäsenenä olevia maaseutuyrittäjiä.
Kolme neljäsosaa suomalaisista pitää MTK:ta asiantuntevana ja yli kaksi kolmasosaa vaikutusvaltaisena.
Viljelijät uskoivat omassa kyselyssään muuta kansaa enemmän lähes kaikkiin MTK:n ominaisuuksiin.
Poikkeuksena oli vaikutusvalta.Koko kansan kyselyssä vastaajien oli vaikea tehdä eroa MTK:n eri edunvalvontatehtävien tärkeydestä.
Kotimaisen ruuan turvaaminen ja viisi muuta asiaa olivat erittäin tärkeitä vähintään joka kolmannen mielestä, ja kaikki kysytyt yhdeksän asiaa olivat vähintään melko tärkeitä noin kahden kolmasosan mielestä.
Viljelijöille arvotus oli helpompaa: kärkeen nousivat ruuan ja puun tuotanto sekä toimeentulo.
Viimeisiksi jäivät ympäristö ja maisema, mutta niitäkin viljelijät arvostivat enemmän kuin muut vastaajat.
Suomalaisista 82 prosenttia pitää maaseudun uusiutuvia luonnonvaroja tärkeänä kasvun lähteenä.
59 prosenttia on vähintään melko vakuuttunut siitä, että viljelijät ja metsänomistajat hyödyntävät luonnonvaroja vastuullisesti.
Joka neljäs on siitä eri mieltä, joka kuudes ei ota kantaa.
Luonnonvarojen käytön säätely on lähes joka toisen kantaa ottavan mielestä liian löysää.
Vastauksiin lienee vaikuttanut kaivoksista käytävä keskustelu; kysymys ei erotellut uusiutuvia ja uusiutumattomia luonnonvaroja.
HEIKKI VUORELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
