päivän punkti Namibia
Pääsin käymään Namibiassa.
Namibia oli Saksan siirtomaa ensimmäiseen maailmansotaan asti, jonka jälkeen Englanti otti sen. Toisen maailmansodan jälkeen se siirtyi Etelä-Afrikan alusmaaksi.
Suomalaisillakin on erityissuhde tuohon maahan. Se alkoi Martti Rautasesta, joka käynnisti lähetystyön Ambomaalla yli sata vuotta sitten.
Suomalaisten lähetyssaarnaajien vaikutus näkyy vieläkin namibialaisessa nimistössä. Vastaan voi tulla Toivo, Martti tai Selma.
Tuoreempikin yhteys löytyy. Namibiassa kävelee myös monta Ahtisaari-nimistä ihmistä. Martti Ahtisaari oli YK:n pääsihteerin erityisedustaja, joka hoiti Namibian itsenäistymisen.
Projekti ei ollut helppo. Välillä Ahtisaari käytti koviakin otteita, mutta suunnitelma onnistui.
Namibia on sekä suuri että pieni.
Pinta-alaa on huikeasti, noin kaksi ja puoli kertaa niin paljon kuin Suomessa.
Väkiluku on sen sijaan vain kaksi miljoonaa.
Kun maisemaa katsoo lentokoneesta, näkyy pusikkoa. Sitä riittää enemmän kuin suota Suomessa. Kaupungit ja kylät ovat niin pieniä, että niitä ei ilmasta käsin paljain silmin erota.
Suuri maa kätkee sisuksiinsa valtavat luonnonrikkaudet. Kuinka paljon mineraaleja, kaasua ja öljyä on, ei kukaan tunnu tietävän. Kaikkea kuitenkin löytyy, timanteista alkaen.
Pitkä rannikko tarjoaa valtavat mahdollisuudet kalateollisuudelle, joka on vasta lapsenkengissään. Ilmasto on suotuisa maanviljelykselle ja sopivia viljelysmaita myös löytyy.
Yksi tärkeimmistä elintarvikkeista on riistanliha. Riistan määrä on riistatiloilla vaikuttava. Tuhatta hehtaaria kohti voi olla 250 eläintä. Antiloopit, puhvelit ja seeprat syövät luomuruokaa.
Suuri maa tarjoaa suuret mahdollisuudet. Kolikon toinen puoli on yhteiskunnan eriarvoisuus.
Rikkaat ovat todella rikkaita ja köyhät köyhiä. Köyhyydestä ei päästä irti kuin koulutuksen kautta, eikä järjestelmä ole vielä valmis.
Myös korruption olemassaolo tunnustetaan, vaikka tässä asiassa Namibia ei ole pahimmasta päästä. Byrokratia kuitenkin haittaa hankkeita.
Rakentamista hidastaa rakennuspaikkojen puute. Maata on kuitenkin 40 hehtaaria asukasta kohti.
Hetkinen. Tonttipulahan taitaakin olla suomalainen vientituote.
Tonttipula
taitaakin
olla suomalainen vientituote.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
