vierasyliö Maailmankaupan kipupisteet
Monet yritykset kansainvälistyvät yhä pidemmälle, mistä seuraa sekä etuja että ongelmia. Myös valistuneita kuluttajia maailmankaupan kipupisteet puhuttavat yhä enemmän.
Suomessa kohistiin viime vuonna etenkin kauppaketjujen kehitysmaissa epäeettisesti tuotetuista mehutiivisteistä ja tonnikalatuotteista sekä maailman halvimpien vaatetehtaiden surkeista työoloista.
Bangladeshilaisessa vaatetehtaassa kuoli kymmeniä naisia, kun siellä puhkesi tulipalo ja töissä nälkäpalkalla ahertaneet naiset oli lukittu sisään.
Bangladeshin kaltaisia niin sanottuja riskimaita ovat useimmat Aasian, Afrikan ja latinalaisen Amerikan kehitysmaat. Niissä tehtailijat voivat loukata ihmisoikeuksiakin kilpaillessaan maailmanmarkkinoilla mahdollisimman halvoilla hinnoillaan. Erityisen kurjat olot usein on kehitysmaiden siirtotyöläisillä.
Sekä S-ryhmä että Kesko ottivat paljastuneet tapaukset vakavasti. Thaimaassa käytiin viime vuonna paikan päälläkin tehtaisiin tutustumassa ja keskustelemassa niiden johdon, henkilöstön edustajien ja viranomaisten kanssa.
Silti tuskin kukaan odottaa nopeaa korjausta tilanteeseen. Riskimaahankinnat tulevat olemaan kuuma puheenaihe vielä pitkään.
Tavarantoimittajien tarkastusmenettely eli auditointi ei yksin riitä. Kehitysmaissa törmätään usein myös rehottavaan korruptioon ja väärennettyihin todistuksiin ja sertifikaatteihin. S-ryhmä päätti ulottaa riskien arvioinnin myös raaka-aineiden tuotantoon. Lisäksi hankintasopimuksia tarkennettiin kattamaan myös toisessa maassa tapahtuva raaka-aineiden tuotanto.
Myös muutamien yritysten ja niiden eräiden omistajien niin sanottu aggressiivinen verosuunnittelu on joutumassa viranomaistenkin tutkittavaksi.
Kuumaa keskustelua on käyty myös pohjoismaisen metsäteollisuuden toiminnasta maailmalla. Aiemmin monia palkintojakin vastuullisuustyöstään kerännyt Stora Enso on nyttemmin joutunut jopa taistelemaan maineensa puolesta julkisuudessa.
Eräät kansalaisjärjestöt ovat syyttäneet Stora Ensoa viljelijöiden maiden kaappauksista ja ihmisoikeuksien polkemisesta paikallisten viranomaisten tuella Kiinassa, Brasiliassa ja Thaimaassa sekä lapsityövoiman käytöstä Pakistanissa. Yritys on nyt saamassa ongelmat paremmin hallintaansa. Mutta tapaukset osoittivat, miten huimasti riskit kasvoivat, kun toiminta laajentui uusille alueille.
Metsä Groupin onnistunut saneeraus on pienentänyt sen omaa riskitasoa merkittävästi. Yritysten kannalta vastuullisuustyön yksi keskeinen tavoite onkin riskien minimointi.
Maailmankaupan ongelmat nostavat pitkälle kehittyneissä maissa esille vähitellen vahvistuvan vaatimuksen yritysvastuusta. Lähivuosina yritysvastuun seurannasta onkin EU-maissa tulossa pakollista sellaisille suuryrityksille, jotka työllistävät yli 500 henkeä.
Samalla tämä kehitys korostaa jokaisen kuluttajan omaa vastuuta.
Joku voi yhä pitää naivina ajatusta, että oikea ostopäätös tarkoittaa aina sitä, että maailmassa hyvä kiertää ja kertautuu. Yksilöä suuremmassa mittakaavassa se kuitenkin pitää paikkansa aina. Mutta aivan samalla tavalla vaikuttaa myös väärä valinta, joka tukee huonon ja epäeettisen tuotannon vahvistumista.
Valitettavasti tällaiset syy- ja seuraussuhteet hämärtyvät globalisaatiossa. Nyt on jo tultu tilanteeseen, jossa tavallinen kuluttaja viime kädessä päättää paljon isommista asioista kuin hän itse tietääkään.
Keskon vastuuraportti 2013 hehkutti: ”Jos me kaikki, kaupan työntekijät ja asiakkaat teemme joka päivä yhden vastuullisen teon, teemme yhdessä lähes miljoona vastuullista tekoa päivässä.” S-ryhmään sovellettuna se tarkoittaa yli miljoonaa tekoa. Koko suomalaiseen osuustoimintaan sovellettuna se tarkoittaa useita miljoonia tekoja joka päivä. Hyviä tai huonoja.
Kotimaisen tuotannon suosiminen on sekä laadun että vastuullisuuden varmin tae. Koventuvassa hintakilpailussa suomalaisten yritysten on vaikea pärjätä.
Yhteiskunnan mielenkiinto kohdistuu kulloinkin polttavimpiin ongelmiin. Suomessa se on tällä hetkellä työllisyys.
Myös osuustoiminnassa työllisyys heikkeni viime vuonna huolestuttavasti. Elintarvikealan ot-yritysten työllisyys laski kolme prosenttia. Tänä vuonna se uhkaa heiketä vielä selvemmin etenkin Venäjän pakotteiden vuoksi.
Kaikkien yritysten elinehto on kuitenkin pitää aina huoli omasta elinkelpoisuudestaan. Siitä kun ei kanna huolta kukaan muu. Saneeraus ja toiminnan tehostaminen eri puolilla jatkuvat.
S-ryhmälle tuli viime vuonna merkittäviä tappioita market-kaupassa Venäjällä ja Baltiassa. SOK:n vuosikertomuksen 2013 liitetiedoista löytyi maininta 28 miljoonan euron tappioista. Vuosina 2010–13 tappioita on kertynyt jo 84 miljoonaa.
Tappiot heikentävät S-ryhmän kilpailukykyä ja jäsenten bonuksia. Tosin molemmat ovat säilyneet edelleen kilpailukykyisellä tasolla.
Prismoja toimi vuodenvaihteessa Venäjällä 17, Virossa 9, Latviassa 5 ja Liettuassa 3. Vielä tänä vuonna S-ryhmä on investoinut alueelle, mutta kesän lopulla se ilmoitti lopettavansa uudet investoinnit.
S-ryhmän vastuuraportti vetosi siihen, että ulkomaiset investoinnit kasvattavat hankintavolyymia, muttei julkistanut sen todellisia vaikutuksia. Videolla vt. pääjohtajana toiminut Antti Sippola totesi, että kannattavuus saavutettaisiin vuonna 2016.
MAUNO-MARKUS KARJALAINEN
Kirjoittaja on YTM, vapaa toimittaja
ja Osuustoiminta-lehden entinen toimituspäällikkö ja analyytikko-tiimin vetäjä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
