Vaikka pörssisähkön hinta sukeltaa miinukselle, teollisuuden on vaikea hyödyntää tilannetta

Vesivoiman runsas tuotanto Pohjois-Suomessa ja Ruotsissa on osaltaan painanut sähkön pörssihintaa lähelle nollaa ja jopa sen alle. Arkistokuvassa ohijuoksutusta Ahvenkosken voimalassa Kymijoessa. Kuva: Markku Vuorikari

Sähkömarkkinoilla koettiin kuluneella viikolla historiallinen tilanne, kun sähkön keskihinta sähköpörssissä painui vuorokauden ajaksi negatiiviselle.

Pohjois-Suomen ja Ruotsin vesivoimalat joutuvat jauhamaan sulamisvesistä sähköä, mutta kulutus oli samaan aikaan lämpimän sään vuoksi alhainen.

Sähkön hinta on tuntitasolla painut miinukselle aikaisemminkin, mutta ei vuorokaudeksi. Pörssisähkön seitsemän vuorokauden keskihinta toukokuun viimeisellä viikolla oli 0,64 senttiä kilowatilta.

Ilmaista hipovan sähkön voisi luulla houkuttavan sähköä runsaasti käyttävää teollisuutta lisäämään tilanteessa tuotantoaan, mutta käytännössä se on vaikeaa.

”Teollisuuden prosessit on mitoitettu toimimaan täydellä teholla, eikä niitä ole juurikaan mahdollista kiihdyttää, vaikka sähkön hinta painuisi miinukselle”, Energiateollisuuden energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa sanoo.

Toisinpäin eli sähkön hinnan noustessa tuotannon sopeuttaminen alaspäin on ainakin teoriassa helpompaa, vaikka erityisesti prosessiteollisuudessa kynnys siihen on korkealla.

Esimerkkinä energiaintensiivisestä, mutta hitaasti sähkön hintavaihteluhin sopeutuvasta teollisuudesta käyvät valimot, joiden uunit kuluttavat runsaasti sähköä.

Esimerkiksi Iisalmessa toimiva Suomi-valimo on seudullisesti merkittävä sähkönkuluttaja yli kymmenen gigawatin vuosikulutuksella. Sähköhintojen päiväkohtaista vaihtelua ei raudan sulatuksessa voida hyödyntää, vaikka nollahintainen sähkö siihen houkuttaisi.

”Tuntikohtaisten tai edes päivittäisen hintojen mukaan ei tuotantoa ei voida sopeuttaa”, toimitusjohtaja Olli Karhunen sanoo.

Viime talvena, kun sähkön hinta kävi ennätyskorkealla, valimossa pohdittiin toimintojen uudelleenorganisointia hintapiikkien mukaan. Se olisi edellyttänyt muun muassa työvuorojen muuttamista, joten siihen ei ryhdytty.

Sääriippuvaisen sähköntuotannon lisääntyminen ennustaa hintoihin jatkossa yhä suurempia vaihteluita, mutta matalan hinnan jaksoihin varautuminen on teollisuudessa lähtökuopissa.

”Meillä ei ole vielä valmiutta hyödyntää negatiiviseksi laskevia sähkönhintoja teollisuudessa”, Salomaa sanoo.

Helppoa se ei ole maataloudessakaan. Esimerkiksi maidon jäähdytys kuluttaa runsaasti sähköä, mutta kulutusta ei voida ajoittaa sähkön hintavaihteluiden mukaan.

Parhaiten nollahintaista sähköä voidaan toistaiseksi hyödyntää kotitalouksissa.

”Sähköautoa voi ladata tai lämmittää vesivaraajaa sähköllä. Tosin välillä veden pitää päästä jäähtymään, että sitä voi lämmittää, mikä kesällä voi olla ongelma”, Salomaa sanoo.

Sama hankaluus koskee myös kaupunkien kaukolämpöverkkojen yhteyteen sunniteltuja suuria sähkökattiloita, joille on varattu isoa roolia sähkön tuotantohuippujen tasaamisessa.