Ilmastopolitiikanidealismi hiiltyy

Euroopan unioni on halunnut esiintyä eturintamassa maailman ilmastopolitiikassa. EU on muun muassa sitoutunut alentamaan kasvihuonekaasujen päästöjä 20 prosenttia ja nostamaan uusiutuvan energian osuuden

20 prosenttiin.

Siirtyminen vähemmän saastuttaviin energialähteisiin ei kuitenkaan ole edistynyt toivotulla tavalla. Huolimatta monista

ilmastosopimuksista kasvihuonepäästöt ovat maailmassa lisääntyneet.

Kivihiilen käyttö on lisääntynyt sekä

maailmalla että Suomessa. Vuonna 2011 kivihiilen osuus maailman energiantuotannosta nousi yli 30 prosenttiin, ja kasvu on jatkunut. Hiilen osuus oli viimeksi yhtä suuri vuonna 1969.

Suomessa kivihiilien käyttö lisääntyi joulukuussa 70 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Syynä rajuun kasvuun on se, ettei kotimaista turvetta ole viime kesän sateisuuden takia riittävästi saatavilla. Turvepulaan vaikuttaa myös uusien turvesoiden lupapolitiikka.

Kotimaisen energiapolitiikan sekavuus näkyy siinä, että myös sisämaassa sijaitsevia voimalaitoksia muutetaan kivihiilen käyttöön sopiviksi.

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen tavoitteena on turpeen käytön vähentäminen. Tiukan lupapolitiikan ansiosta hallituksen tavoite näyttää toteutuvan. Kotimaista turvetta korvataan yhä useammin kivihiilellä.

Tämä ei varmaankaan ole ollut edes

ympäristöasioista hallituksessa vastaavan

ympäristöministeri Ville Niinistönkään tavoite. Realismi näyttää kuitenkin jyräävän idealismin alleen.

Eurooppalaisen ilmasto- ja energiapolitiikan

yhteensovittaminen on vaikeaa. Samaan aikaan kun esimerkiksi Saksassa lisätään voimakkaasti paikallisen ruskohiilen käyttöä, on maakaasun

käyttö vähentynyt. Euroopan maakaasujärjestön Eurogasin mukaan EU-maiden maakaasun kysyntä on pudonnut keskimäärin 2,2 prosenttia. Maakaasua korvataan uusiutuvien energiamuotojen lisäksi kaasua halvemmilla kivihiilellä ja ruskohiilellä.

Kivihiilen käytön nopea lisääntyminen ei ole pelkästään ympäristöongelma. Se on mitä suurimmassa määrin kansantaloudellinen tappio. Suomella ei luulisi olevan varaa jättää kotimainen, työllistävä energiavaihtoehto käyttämättä ja ostaa yhä enemmän tuontienergiaa.

Tilastokeskuksen perjantaina julkistaman tiedon mukaan tuotanto väheni Suomessa tammikuussa 2,3 prosenttia. Tällaisessa

tilanteessa pitää pyrkiä kaikin keinoin lisäämään tuontia korvaavaa omaa tuotantoa. Energiateollisuudessa siihen olisi hyvät mahdollisuudet, jos vain poliittista tahtoa löytyisi.

Pietarsaaressa toimivan Alholmens Kraftin

toimitusjohtajan Roger Holmin mukaan heidän voimalassaan poltetaan tällä hetkellä kivihiiltä noin kahdella miljoonalla eurolla kuukaudessa. Turpeen käytön vähenemisen lisäksi myös metsähakkeen käyttöä on

vähennetty, koska vuoden alussa metsähakkeen sähköntuotantotukea leikattiin liki kolmanneksella. (MT 5.4.)

Viime viikolla eduskunnassa keskusteltiin energia- ja ilmastostrategiasta. Kokoomuksen ryhmäpuheen pitäneen Eero Lehden mielestä kotimaisen, työllistävän energian korvaamisessa

ulkomailta tuodulla kivihiilellä ei ole mitään

järkeä. Ei siinä olekaan. Järjettömyyttä

lisää vielä se, että energiayhtiöt pakotetaan tekemään miljoonien investoinnit kivihiilen polttamiseen.

Hallitus taipui korjaamaan nopeasti yritys- ja osinkoverotuksessa tekemänsä virheet.

Hallituksen energiapolitiikassa olevien valuvikojen korjaamisella olisi vähintäänkin yhtä kiire. Ellei mitään tehdä, kivihiilen käyttö lisääntyy edelleen.

Avaa artikkelin PDF