Pedersören verkko-osuuskunta huolehtii kaikista kylistä
Ala-Ähtävällä asuvat Fride (vas.) ja Pamela Eklund hankkivat liittymän Pedersöre Fiberin kautta. Verkko-osuuskunnan puheenjohtaja Ingmar Kulla tarkistaa kaapelikelan kuntoa. Esko Keski-Vähälä Kuva: Viestilehtien arkistoPEDERSÖRE (MT)
Harvaan asuttu ruotsinkielinen kunta pystyy tarjoamaan hyvät verkkoyhteydet kaikille asukkailleen sivukyliä myöten. Verkko-osuuskuntahanke käynnistyi kuntavetoisesti, ilman valtion tukea.
Vuonna 2007 eli kolme vuotta ennen kansallisen laajakaistalain voimaantuloa Pedersöre asetti tavoitteeksi taata kaikille kuntalaisille laadukkaat verkkoyhteydet asuinpaikasta riippumatta.
Kunta aloitti neuvottelut operaattorien kanssa ja asetti reunaehdoksi sen, että kaikilla on oltava mahdollisuus liittyä valokuituverkkoon samalla hinnalla.
”Aihepiiriä tutkimaan asetettu työryhmä päätyi esittämään oman verkko-osuuskunnan perustamista”, kertoo kunnan talous- ja kehitysjohtaja Jan-Erik Backa.
Oman osuuskunnan perustamista puolsi eritoten varmuus siitä, että yhteydet säilyvät jatkossakin syrjäseuduilla.
Verkko-osuuskunta Pedersöre Fiber perustettiin ja sen reviiri alkoi laajentua nopeasti. Nyt talouksista noin puolet kuuluu verkko-osuuskuntaan.
”Syvemmällä maaseudulla osuuskunnan merkitys korostuu. Kaupallisten operaattorien kaapeliverkot olivat huonosti ylläpidettyjä, joten vaihtoehdolle oli tarvetta”, toteaa verkko-osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Ingmar Kulla.
”Lisäksi tässä on varmuus, että yhteys ei katoa minnekään, jos operaattori päättäisikin vetäytyä. Valta on omissa käsissä.”
”Pystymme tarjoamaan liittymän yhden gigabitin nopeudella”, Kulla avaa.
Periaatteessa valokuitu siis tarjoaa jopa tuhannen megan nopeuden, kun Suomessa tavoitteeksi on otettu saada käyttöön sadan megan yhteys kaikille. Virallinen yleispalveluvelvoite koskee toistaiseksi vain yhden megan yhteyttä.
”Kun netti pelaa hyvin, se mahdollistaa etätyöt maalla. Nykymaailmassa toimivat tietoliikenneyhteydet ovat elämän perusedellytys”, hän jatkaa.
Backa on ollut yhteistyöhön tyytyväinen.
”Liittymistä on rakennettu oma looginen verkko, joka on toiminut moitteetta. Yhteyksien laadussa ei ole ollut mitään moittimista.”
Osuuskunnan ansiosta Pedersören kylien asukkaista noin 95 prosenttia on valokuituverkon piirissä. Loput kiinnittyvät tavalliseen kiinteään laajakaistaverkkoon.
”Se on hyvin korkea luku maaseutumaisessa kunnassa”, Backa kehuu ihan syystä.
Verkko-osuuskunnan puheenjohtajan mukaan maaseutukylässä kuituyhteyksien rakentaminen on jopa keskimäärin edullisempaa.
”Kun joka paikkaa ei ole asfaltoitu, pystyy tiet kaivamaan helpommin poikki ja laittamaan kaapelia halvemmilla kustannuksilla”, Kulla väläyttää.
Kokemukset verkko-osuuskunnista ovat olleet myönteisiä kautta Pohjanmaan ruotsinkielisen rannikon.
Vastaavia osuuskuntapohjaisia hankkeita on vireillä Uudessakaarlepyyssä, Närpiössä, Kruunupyyssä, Kristiinankaupungissa sekä Kokkolan alueella.
Suomenkielisellä puolella Kuuskaista operoi Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla sekä Keski-Suomessa.
”Teknisesti hyvät verkkoyhteydet pystytään luomaan maaseudulle aika helposti. Kysymys on siitä, onko siihen halua vai ei”, Backa summaa.
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
