Ympäristö

Muuttaako korona elämäntyyliä kestävämmäksi? Katso tästä, paljonko päästöt vähentyvät etätöiden ja kotoilun myötä

Lentokonematkan peruuntuminen voi leikata suomalaisen vuosipäästöjä kohteesta riippuen 5–40 prosenttia.
Jaana Kankaanpää
Koronaepidemia on vähentänyt niin tie- kuin lentoliikennettäkin ihmisten pysytellessä kotona. Yleensä ruuhkaisella Kehä ykkösellä oli torstaiaamuna hiljaista.

Koronapandemian lopulliset ympäristövaikutukset riippuvat kriisin kestosta ja toimenpiteistä, joilla siihen vastataan. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra arvioi pyynnöstä, paljonko suomalaisten päästöt vähenevät matkustus- ja kokoontumisrajoitusten myötä.

"On selvää, että kriisi vähentää liikkumista ja kulutusta. Keskipitkällä aikavälillä voi seurata taantuma, jolloin kulutus ja tuotanto vähenevät pidemmäksikin ajaksi", arvioi Sitran Hiilineutraali kiertotalous -teeman johtaja Mari Pantsar.

Pitkällä aikavälillä kriisitilanne voi johtaa muutoksiin elämäntyylissä.

"Parhaimmillaan saadaan kokemuksia vähemmästä liikkumisesta ja luonnonvarojen kulutuksesta. Jatkuessaan toimintatavat voivat johtaa kestävämpään yhteiskuntaan. Toisaalta historiasta voisi päätellä, etteivät ympäristövaikutukset välttämättä ole pitkäkestoisia. Thaimaan tsunamikin hillitsi kaukomatkailua vain hetken, jonka jälkeen se lisääntyi entisestään", Pantsar pohtii.

Päättäjistä puolestaan riippuu, mihin mahdolliset elvytysvarat suunnataan eli pönkitetäänkö jatkossakin kertakäyttökulutusta ja fossiilisia ratkaisuja vai edistetäänkö siirtymää kestävämpään yhteiskuntaan.

Koronaviruksen on havaittu vähentäneen kasvihuonekaasupäästöjä maailmalla. Kiinassa päästöt putosivat kuukauden aikana neljänneksen, mikä tarkoittaa noin 200 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Se vastaa liki nelinkertaisesti Suomen tuottamia päästöjä, jotka ovat noin 56 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa.

Maailmanlaajuisen lentoliikenteen tyrehtyminen vähentää päästöjä.

Suomessa Finnair on perunut 90 prosenttia lennoistaan huhtikuun alusta alkaen. Jos tilanne jatkuu kaksi kuukautta, Sitran laskelmien mukaan Finnairin hiilidioksidipäästöt tippuvat vuositasolla 15 prosenttia, mikä tarkoittaisi noin 3,6 miljoonaa tonnia.

Suomalaisten kulutuksen aiheuttamat päästöt voivat tippua hetkellisesti noin 40 prosenttia, jolloin päästöt vähenevät vuositasolla kolme prosenttia. Poikkeustilanteen kestäessä pari kuukautta, kokonaispäästöt laskevat kuusi prosenttia.

Päästövähennykset koostuvat liikkumisen sekä tavaroiden ja palvelujen kulutuksen hiipumisesta. Ruuan kulutus ja asuntojen lämmitys jatkuvat entiseen malliin.

Akatemiaprofessori, Helsingin yliopiston aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori Markku Kulmala kertoo, että maailman hiilidioksidipäästöt kasvoivat helmikuussa keskimääräistä vähemmän.

Joidenkin pienhiukkaspäästöjen, kuten typpidioksidin, on mitattu vähentyneen muun muassa Kiinassa.

Hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöjä mitataan myös Suomessa useammassa paikassa. Tarkempia tuloksia on luvassa huhtikuun puolella.

Huolena on, että pandemia vaikeuttaa ja viivästyttää toimia ilmastokriisin ratkaisemiseksi.

Viestintäpäällikkö Juha Aromaa Greenpeacesta toteaa koronaviruksen osoittaneen, että maailman päättäjillä on kykyä reagoida nopeasti ja voimakkaasti tilanteisiin.

"Tämä antaa toivoa, että myös ilmastokriisin hoitamisessa voidaan osoittaa samanlaista solidaarisuutta ja päätöksentekokykyä."

Greenpeacessa toivotaan, että talouden elvyttämiseen tarkoitettua julkista rahaa suunnataan ilmastoa palvelevaan rakennemuutokseen.

Ilmasto hyötyy kotona pysymisestä

  • Kotona pysyminen voi vähentää suomalaisten kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat henkeä kohden vuodessa keskimäärin 10 300 kg hiilidioksidiekvivalentteina (CO2e).
  • Lentokoneella tehtävän matkan peruuntuminen voi leikata hiilijalanjälkeä matkakohteen etäisyydestä riippuen 5–40 prosenttia.
  • Yksi etätyöpäivä viikossa vähentää keskivertopäästöjä noin prosentilla vuodessa. Oletuksena on suomalaisten keskimääräinen työmatka 14 kilometriä.
  • Etätöissä moni kokkaa itse. Kolmesta kasvisruokapäivästä viikossa kertyy 5 prosentin päästövähennys vuodessa.
  • Epidemia-aikana joukkoliikenteen välttely saattaa lisätä yksityisautoilua. Lyhyiden ajomatkojen päivittäinen korvaaminen pyörällä pienentää hiilijalanjälkeä vajaat 2 prosenttia.
  • Ravintoloista voi noutaa ylijäämäruokaa. Kolmen muutoin hävikkiin päätyvän annoksen pelastaminen viikossa pienentää vuotuista hiilijalanjälkeä vajaan prosentin.
  • Ruokakassien tilaaminen kaupasta kotiin voi arkirutiiniksi jäädessään leikata päästöjä runsaan prosentin.
  • Maltillisemman kulutustason omaksuminen ja kierrätyksen suosiminen pienentää hiilijalanjälkeä keskimäärin 9 prosentilla.
  • Lähde: Sitra

Lue lisää