Teollisuus seuraa puutteellisesti rehevöittäviä sulfaattipäästöjään – pelloilla pitäisi välttää turhaa rikkilannoitusta ja kipsausta järviseuduilla - Ympäristö - Maaseudun Tulevaisuus
Ympäristö

Teollisuus seuraa puutteellisesti rehevöittäviä sulfaattipäästöjään – pelloilla pitäisi välttää turhaa rikkilannoitusta ja kipsausta järviseuduilla

Suomen vesistöihin päätyy sulfaattia noin miljoona tonnia vuodessa. Tutkijoiden mukaan kuormitusta ei ole huomioitu riittävästi vesiensuojelussa.
Jukka Pasonen

Suomen vesistöihin päätyy sulfaattia noin miljoona tonnia vuodessa. Kuormitusta ei ole huomioitu riittävästi vesiensuojelussa. Tutkimuksen tekivät Suomen ympäristökeskus Syke ja Aalto-yliopisto.

Sulfaatit ovat rikkihapon suoloja, jotka voivat kiihdyttää järvien rehevöitymistä. Ainetta päätyy vesiin fossiilisista polttoaineista, teollisuudesta, kemikaaleista, maaperästä ja lannoitteista.

Hajakuormituksen hallinta on vaikeaa. Se tiedetään, että luonnontilaiset suot vähentävät sulfaattihuuhtoumia.

Neljännes sulfaatista huuhtoutuu happamien sulfaattimaiden pelloilta. Kaikista pelloistamme niitä on noin kuusi prosenttia. Valtaosa peltojen sulfaatista kulkeutuu luontaisesti sulfaattia sisältävään Itämereen, mutta osassa paikoista valumat voivat rehevöittää järviä.

Maatalousmailta valuva sulfaatti on osin peräisin lannoitteista, joihin sitä on lisätty, koska ilmalaskeuman rikki ei enää riitä kasvien tarpeisiin.

Tutkijoiden mukaan maataloudessa tulisi välttää sadon kannalta tarpeetonta rikkilannoitusta. Peltojen kipsikäsittelyä ei suositella järvien valuma-alueilla, koska kipsi sisältää sulfaattia.

Perinteisten maatalouden vesiensuojelumenetelmien tehoa sulfaatin vähentäjänä ei tunneta.

Metsien osuus sulfaatin kokonaiskuormituksesta on viidennes, mikä johtuu osittain jo aiemmin valuma-alueille varastoituneista laskeumista.

Rikkihappo on yksi yleisimmistä teollisuuskemikaaleista. Metsäteollisuuden ja kaivosten kuormitus korostuu, koska suurin osa siitä päätyy järviin.

Kaikilla sulfaattikuormittajilla ei ole velvoitetta seurata päästöjään. Tutkijoiden mielestä seurantaa pitäisi laajentaa vesiensuojelun tehostamiseksi.

”Olemme todennäköisesti aliarvioineet pistekuormituksen osuutta. Toimialat, joilla raaka-aineet tai prosessikemikaalit lisäävät sulfaattipäästöjä, pitäisi velvoittaa seuraamaan sulfaattia jätevesissään”, Syken erikoistutkija Petri Ekholm sanoo tiedotteessa.

Lue myös:

Kipsikäsittely tehdään Varsinais-Suomessa yli 10 000 peltohehtaarille – 400 viljelijää tarttui mahdollisuuteen

Rannikkovedet ja pienet järvet kärsivät yhä rehevöitymisestä

Lue lisää

Rakennekalkki ja ravinnekuitu vähentävät fosforin huuhtoutumista pelloilta

Lukija merimetsoista: Myös suojeltavat eläimet aiheuttavat vesistöpäästöjä

Suojelun vesistöpäästöjä

Metsätalouden vesistöpäästöt saattavat olla maatalouden luokkaa