Rahkasammalen koneellisen korjuun lisääntyminen on herättänyt keskustelun, pitäisikö toimintaa säädellä. Etelä-Pohjanmaan ely-keskus on aloittanut ympäristöministeriön rahoittaman hankkeen rahkasammalen korjuun ohjaamiseksi ja hallinnollisten menettelytapojen kehittämiseksi.
Rahkasammalen korjuun menetelmät, ohjaaminen ja seuranta Suomessa -hankkeessa laaditaan kestävän korjuun kriteerit. Lisäksi selvitetään, miten toimintaa voidaan ohjata ja tarvitaanko sääntelyä varten muutoksia lainsäädäntöön.
Rahkasammalen korjuussa suon pinnalta nostetaan elävää kasvustoa pois. On ilmennyt, että toimijat ovat paikoin kaivaneet sammalta liian syvältä, jolloin kasvuston uudistuminen hidastuu merkittävästi.
Tutkimusten mukaan rahkasammalkasvuston pitäisi palautua viimeistään 30 vuoden kuluttua korjuusta. Korjuun pitkäaikaisista vaikutuksista ei kuitenkaan ole tutkimustietoa. Esimerkiksi luontojärjestöt rinnastavat rahkasammalen korjuun turpeennostoon, joka on tiukasti luvanvaraista.
"Kestävässä rahkasammalen korjuussa keskeistä on korjuun kohdistaminen luonnonarvoiltaan alhaisille soille ja korjuumenetelmien kehittäminen siten, että uusi rahkasammalkasvusto pääsee nopeasti kasvuun", hankekoordinaattori Ari Koski Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksesta sanoo tiedotteessa.
Rahkasammalta käytetään kasvihuoneissa kasvualustojen materiaalina. Sillä voidaan korvata kasvuturvetta ja kivivillaa.
Lue myös:
